Oikeusministeriö on esittänyt jälleen uutta väliaikaista lakia, jolla muun muassa asunto-osakeyhtiöiden yhtiökokoukset voitaisiin pitää myöhemmin, syyskuun loppuun mennessä. Sama koskee myös poikkeusta järjestää kokoukset etäyhteyksin ja valtuutettua käyttämällä. Uudella väliaikaisella lailla pyrittäisiin takaamaan turvalliset kokoukset koronaepidemiasta huolimatta. Vastaava väliaikainen laki oli voimassa myös viime keväänä.
Erilaisten palaveri- ja kokousohjelmien käyttö on yleistynyt muutenkin, ja viimeistään koronapandemia toi etäkokoukset kaikkialle. Taloyhtiöiden hallituksen kokouksissa ja yhtiökokouksissa on siirrytty kokousten järjestämiseen niin sanottuna hybridikokouksena, missä osa kokoukseen osallistujista on fyysisesti paikan päällä ja osa etäyhteydellä.
Miksei kokouksiin etäosallistumista ei voitaisi sallia pysyvästi? Tämä lisäisi tärkeää osallistumisaktiivisuutta, mistä kirjoitamme tässä lehdessä.
Ensisijaisena esteenä on asunto-osakeyhtiölaki, joka asettaa vaatimuksia muun muassa taloyhtiön kokouksiin ilmoittautumisiin, valtakirjoihin sekä äänestyksiin niin etänä kuin paikan päällä järjestettävissä kokouksissa. Kokoustamisessa käytettävän etäkokousohjelman täytyy niin ikään mahdollistaa kokousten järjestäminen asunto-osakeyhtiölain mukaisesti.
Onkohan tässä nyt kuitenkin liikaa byrokratiaa ja tärkeilyä? Sitä samaa minkä huomaa muutenkin yhtiökokousten tiukassa aikasyöpössä protokollassa. Tärkeintä pitäisi olla demokratian toteutuminen, että kaikki saavat asiansa esille. Yhdenvertaisuuden on täytyttävä.
Kaikilla taloyhtiön osakkailla tulee olla yhdenvertainen mahdollisuus osallistua taloyhtiön päätöksentekoon. Etäkokousmallissa yhdenvertaisuus toteutuu, jos käytössä on sellainen ohjelmisto, joka mahdollistaa kokouksiin osallistumisen sekä paikan päällä että etänä. Näin päätöksenteossa mukana oleminen on mahdollista kaikille osallistumistavasta riippumatta.