Lämpökuvauksella pystyy rajaamaan esimerkiksi lämpövuotojen tai huopakaton kosteusvaurion laajuuden. Samalla saa osviittaa, pärjääkö täsmäkorjauksilla vai onko tarvetta laajoille remonteille.
Teksti Joni Nikkola Kuvat Lentävä Lämpökamera Oy
Monissa taloyhtiöissä odotetaan kauhulla tulevan talven energialaskuja. Jos talvi on kylmä ja tuuleton, pörssihinta voi kivuta korkeallekin. Jos taas on leutoa, sateista ja tuulista, sähkö voi olla hyvinkin halpaa runsaan tuuli- ja vesivoiman ansiosta.
Yhä useamman taloyhtiön kannattaa kartoittaa yhtiön lämpöhävikit, sillä nykyisillä sähkön hinnoilla ne aiheuttavat huomattavasti entistä suurempia laskuja. Lämpöhävikkien kartoittaminen lämpökameralla on ollut perinteisesti melko vaivalloista, mutta lämpökameralla varustetut dronet ovat tuoneet tarjolle helpomman vaihtoehdon. Niiden tarjoaman kuvamateriaalin perusteella pystyy rajaamaan tarkemmin, mihin toimenpiteisiin ryhdytään.
Nopeasti valmista
Vuonna 2021 perustettu Lentävä lämpökamera Oy on erikoistunut tekemään lämpökuvauksia drone-koptereilla. Toimitusjohtaja Timo Närä kuvailee, että perinteisessä tavassa tutkia kerrostalon julkisivun lämpövuodot paikalle tuodaan henkilönostin, josta kuvataan tarvittaessa valokuva- ja lämpökameralla. Katolla täytyy olla asianmukaiset turvavälineet, jotta sinne ylipäätään voidaan mennä. Lisäksi pitää olla tarkkana, etteivät omat lämpöjäljet näy lämpökameran kuvassa. Vastaava operaatio hoituu nelikopterin avulla huomattavasti vaivattomammin:
– Tulen paikalle, avaan kopterin laatikosta, ja olen noin 15 minuutissa kuvannut kaikki neljä julkisivua ja katon.
Kuvauksen jälkeen taloyhtiölle toimitetaan raportti, joka sisältää löydökset ja valokuvat. Niiden perusteella taloyhtiö voi päätellä, onko tarpeellista teettää tarkempia lisätutkimuksia.
– Hyöty on siinä, että pystytään havaitsemaan olemassa oleva vika ja korjaamaan juuri se vika, eikä korjata koko seinää. Jos kiinteistössä on vaikkapa useampi kerros ja iso julkisivu, ja meillä on lämpövuoto parissa ikkunassa tai kerrosten välissä jossain falskaa.
Närän oma tausta on muun muassa teknisessä kunnossapidossa teollisuudessa. Hän painottaa, että he eivät ota kantaa, mitä toimenpiteitä taloyhtiön pitäisi tehdä tai mitä korjata. Se kannattaa jättää ammattilaisen tehtäväksi. Ongelmakohta on kuitenkin kuvauksen jälkeen paremmin tiedossa. Jatkotutkimuksia varten pystyy rajaamaan tarkemmin tutkittavan alueen ja päättämään, onko tarvetta isommalle saneeraukselle vai riittääkö kenties pienempi täsmäkorjaus.
– Tarjoan vain tarkastusta. Tämä on vain yksi kajoamaton tarkastusmenetelmä muiden joukossa. Jos löytyy lämpövuoto talon ulkoseinästä, sen jälkeen kannattaisi lähteä ammattilaisen kanssa tutkimaan sisäpuolelta, mitä sieltä löytyy, ja mistä se syy löytyy.
Kun kuvataan lämpökameralla lämpövuotoja, julkisivumateriaalilla ei ole käytännössä väliä. Silloin verrataan julkisivun kohtaa sen vieressä sijaitsevaan kohtaan. Jos materiaalit vain ovat keskenään samanlaisia, lämpötilaero näkyy.
Vesi säilöö lämpöä
Dronella pystyy tutkimaan myös tasakattoisen kiinteistön huopakaton kosteusvaurioiden varalta. Silmämääräisellä tarkastelulla niitä on usein vaikea havaita. Perinteinen vaihtoehto on käyttää kosteusmittaria, jolloin täytyy kajota rakenteisiin, repiä huopaa auki ja katsoa, löytyykö kosteutta. Asiaa voi kuitenkin tutkia myös lämpökameralla ilmasta.
– Se perustuu veden ominaislämpökapasiteettiin. Kun aurinko lämmittää kattoa, koko katto lämpenee. Kun aurinko painuu mailleen eikä paista enää katolle, koko katto alkaa jäähtyä. Veden ominaislämpökapasiteetin takia vesi kuitenkin säilöö lämpöenergiaa. Jos kattohuovan alle on päässyt kosteutta, se näkyy lämpökamerassa, kun muu katto alkaa jäähtyä.
Myös tasahuopakatosta pystytään rajaamaan vahingon suuruus. Jos vesikatto ei ole vielä käyttöikänsä päässä, voi Närän mukaan olla kustannustehokkaampaa korjata vain vahinkoalue. Samalla taloyhtiö saa lisäaikaa varautua esimerkiksi kattoremontin rahoitukseen.
– Jos tiedetään, että rakennuksessa on jossain vesivuoto tasahuopakatosta, niin se pystytään isolla todennäköisyydellä paikantamaan lämpökameralla. Jos se vuotaa jostain muualta, rakenteista, putkistosta tai muualta, sitten se tietenkään ei näy.
Muilla kattomateriaaleilla vesivuotoa on todennäköisesti vaikeampi havaita, sillä pelti- tai tiilikattojen alla sijaitsevat ruoteet, ilmatila ja aluskate. Huopakatto taas liimataan suoraan rakenteisiin ja eristeiden päälle, jolloin kosteus ei pääse samalla tavalla eteenpäin.
Aurinkopaneelien kunto selville
Monissa taloyhtiöissä on herätty aurinkoenergian käyttöön sähkölaskujen suitsimisessa. Aurinkovoimalatkaan eivät ole aivan huoltovapaita, sillä paneeleiden solut saattavat toimia vajaateholla tai teho saattaa heiketä kylmien juotosten vuoksi.
– Rikkinäiset solut, jotka eivät tuota sähköä, alkavat lämpenemään ja tuottavat lämpöhäviötä. Se lämpö näkyy lämpökamerassa. Millään muulla laitteella ei näe aurinkopaneelin kuntoa ja sitä, miten paneeli itsessään voi.
Närä suosittelee aurinkopaneelien kuvaamista joka toinen vuosi. Voimalan koosta riippuen esimerkiksi mitättömältä tuntuva kahden prosentin tuottohäviö voi aiheuttaa jo sen verran tappiota, että esimerkiksi parin aurinkopaneelin uusiminen kannattaa.
Lämpökuvausten lisäksi droneista voi olla apua silloinkin, kun taloyhtiö kaavailee julkisivuremonttia. Talon nykyisestä julkisivusta tehdään 3D-mallinnus ja laitetaan se arkkitehdille, joka voi 3D-karttaan ja tietoon nojaten piirtää uuden.
– Fotogrammetrialla päästään senttimetrin tarkkuuteen, mikä riittää silloin, kun tehdään mallinnuksia visuaalisista syistä, pinta-alamittauksia ja tilavuusmittauksia. Sen perusteella ei kuitenkaan kannata lähteä esimerkiksi tilaamaan ikkunoita.
Hinta satasissa
Kunkin kuvauksen hintalappu on keskimääräisessä taloyhtiössä muutamia satasia. Hinta riippuu taloyhtiöstä, sillä paritaloyhtiön tai vaikkapa 18 rapun kerrostaloyhtiön hinta on luonnollisesti erilainen. Itse kuvauksessa ei Närän mukaan kulu paljon kauempaa, mutta raportin kirjoittamisessa kestää kauemmin.
Remonttia ei kannata lähteä tekemään suin päin summissa. Huolellinen tutkiminen ja suunnittelu kannattaa riippumatta siitä, millä menetelmällä se tapahtuu.
– Kyse ei ole siitä, että tehdään kattoremontti ja maksetaan siitä 60 000 vaan siitä, että kuvataan meidän taloyhtiö ja maksetaan siitä vaikka 600–800 euroa.
Lentävä lämpökamera Oy toimii Turun seudulla, mutta kuvaukset muuallakin voivat tulla kyseeseen, jos kohteita on useampia. Yhtiöllä on myös yhteistyökumppaneita muualla Suomessa.
– Meidän ei välttämättä ole kustannustehokasta lähteä yhtä taloyhtiötä kuvaamaan, mutta jos me kuvataankin 12 yhtiötä, sitten meidän kannattaakin täältä asti lähteä. Silloin todennäköisesti kaikki voittavat, kun saadaan keskihintaa laskettua.