Lähde Talouselama.fi (31.1.2022)
Talouselämä-lehden verkkosivuilla pohdittiin mahdollisten asunto-osakeyhtiöiden konkurssien lisääntymistä. Niitä on Suomessa nähty hyvin vähän, mutta tuleeko siihen muutosta, kun 1970- ja 1980-luvuilla muuttotappioalueille rakennetut kerrostalot rapistuvat ja pankkien lainanantohalukkuus niiden korjauksiin laskee? Asiantuntijat ja pankitkin ovat tästä erimielisiä.
Tähän mennessä asunto-osakeyhtiöiden konkursseja on vuodesta 2010 alkaen toteutunut 11, joista kuusi viime vuonna, kertoo Alma Talent Tietopalvelujen data.
Danske Bankin asuntoyhtiölainoituksesta vastaava johtaja Ville Roihu sanoi Kauppalehden mukaan (23.1.2022) joutuvansa viikoittain hylkäämään taloyhtiöiden remonttilainahakemuksia. Hän ennusti, että taloyhtiöiden konkursseista tullaan 2020-luvulla keskustelemaan entistä enemmän.
Toisaalta esimerkiksi OP:n pk-yritys- asiakkaista vastaava johtaja Heikki Peltola toteaa: ”Me emme näe tätä millään tavalla isona ongelmana.”
”Mikäli taloyhtiötä on hoidettu suunnitelmallisesti, remontit on toteutettu ajallaan ja taloudesta on pidetty hyvää huolta, emme näe, että konkurssit olisivat erityisesti lisääntymässä”, totesi Nordean taloyhtiöyksikön johtaja Maiju Hinno.
Toisaalta Talouselämän haastattelema, yli tuhat eri alojen konkurssipesää hoitanut asianajaja Lassi Nyyssönen asianajotoimisto Fennosta uskoo, että asunto-osakeyhtiöiden konkurssit lisääntyvät:
”Kun ajat jonkun parinkymmenen tuhannen asukkaan tai vähän isommankin kaupungin läpi, siellä on valtava määrä tyhjiä liiketiloja. Voi miettiä asunto-osakeyhtiöitä, joissa on vain muutama asuinhuoneisto ja liiketiloja. Mitä tapahtuu, kun liiketilojen omistajatahot menevät konkurssiin tai eivät kykene enää maksamaan asunto-osakeyhtiön vastikkeita?”
”Jos ei pysty maksamaan velkoja, käytännössä ainoa vaihtoehto on konkurssi.”, totesi Lauri Nyyssönen Talouselämän-artikkelissa.
Hän nosti jutussa esiin myös vaihtoehdon konkurssille: purkavan uusrakentamisen.
Yhtiön varallisuus voidaan myydä ja jakaa tulos osakkaiden kesken osakehuoneistojen ja osakeryhmien käypien arvojen suhteessa, jos kiinteistön kunnossapito tuottaa osakkaille huomattavaa vahinkoa.
Mutta kuten Nyssönen jutussa totesi: ”Mutta se edellyttää, että on joku, joka sen yhtiön varallisuuden ostaa.”