Aina ei tarvita suurta energiaremonttia tai edes patterijärjestelmän tasapainotusurakkaa, jotta lämmityskuluissa voidaan säästää. Älyjärjestelmä optimoi lämpötilan huomioimalla kiinteistön ominaisuudet, jolloin säästöjä voi kertyä parikymmentä prosenttia.
Teksti Emma Nikander
Energiakulut ovat tällä hetkellä kuuma aihe lähes jokaisessa taloyhtiössä. Aina ei kuitenkaan tarvita varsinaista energiaremonttia, jotta kulutusta saadaan hilattua alaspäin. Lämmitysjärjestelmä saattaa olla epätasapainossa, mikä heikentää asumismukavuutta ja vie turhaan energiaa. Monesti silloin suositellaan patterijärjestelmän perussäätöä, jolla varmistetaan, että verkon vesi kiertää jokaisen lämmityspatterin kautta ja lämmitys jakautuu tasaisesti talon eri osissa.
Nykyään myös tekoälystä on apua, kun lämmitysjärjestelmää halutaan käyttää mahdollisimman energiatehokkaasti. DNA:n omistama Wattinen on esimerkki älylämmityksestä, joka käyttää hyväksi tietoa siitä, kuinka kiinteistöä lämmitetään ja mitä ympäristössä tapahtuu, kertoo Wattisen liiketoimintajohtaja Olli Rasia DNA:lta.
– Perinteisesti kerrostalon pannuhuoneessa tehdään erinäisiä säätöjä, joilla vaikutetaan koko taloon, ja keskiarvoisesti kaikki on ihan hyvin. Kuitenkin maalaisjärjelläkin ymmärretään, että olosuhteet ovat erilaiset ylimmässä suuressa kulmahuoneistossa ja yksiössä keskellä suurta betonitaloa. Voi olla, että yksiötä ei edes lämmitetä ja ylänurkassa valitetaan kylmyyttä. Tällaisia ongelmia älylämmityksellä voi poistaa.
Samalla tietysti säästetään energiaa. Lämmitysjärjestelmän optimoinnilla on väliä, sillä asuinkiinteistön hoitokuluista 37 prosenttia menee energiaan – ja siitä 75 prosenttia kuluu lämmitykseen ja lämpimään veteen.
Olli Rasia.
Järjestelmä perustuu oppivaan tekoälyyn. Kiinteistön kaikkien huoneiden kaikkiin pattereihin tulee älykäs termostaatti ja antureita, joilla ympäristön olosuhteita seurataan.
– Jokainen kiinteistö on erilainen. Siksi järjestelmällä on 1–2 kuukauden mittainen oppimisjakso, jolloin se seuraa mitä ympärillä tapahtuu. Sen jälkeen se alkaa ohjata lämmitystä.
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että asuinolosuhteita voidaan säätää huonetasolla, kun perinteisesti lämmitystä on säädetty kiinteistötasolla ja karkeasti pattereita käsisäätämällä. Anturit tarkkailevat huoneistossa ympäristön lämpötilan lisäksi kosteutta ja hiilidioksidia. Järjestelmä oppii, millä tavalla tila varaa lämpöä: esimerkiksi kivi varaa enemmän kuin puu. Se huomioi myös sääennusteen. Jos huomenna kylmenee 15 asteen verran, voidaan lämmityksen tehostamista ennakoida ja aloittaa se ajoissa. Tällä tavoin lämmittäminen on energiatehokkaampaa kuin lämpötilaa nopeasti nostettaessa.
Kukin asukas saa säätää älylämmityksen avulla huonekohtaisesti sellaiset olosuhteet kuin haluaa.
– Se voi tarkoittaa vaikkapa 21 asteen peruslämpöä ja viileämpää makuuhuonetta.
Lämpöä säädetään joko termostaatista tai mobiiliapplikaation avulla. Säätö onnistuu tarvittaessa myös Wattisen kautta, sillä tekoälyohjelmisto pyörii pilvessä.
Lisäksi älylämmitys mahdollistaa huoneistoon poissaolojen ajaksi matalamman lämpötilan. Kun lomamatka koittaa, applikaatiossa laitetaan poissaolo-tila päälle. Järjestelmä pudottaa lämmön automaattisesti alimpaan mahdolliseen lämpötilaan, jossa huoneistoa on turvallista pitää ilman kosteuden kertymistä.
Yhtä lailla sen avulla onnistuvat myös yöpudotukset. Moni nukkuu viileässä paremmin, ja järjestelmän voikin ajastaa pudottamaan lämpötilan esimerkiksi 18 asteeseen yöunien ajaksi.
Lämmitysjärjestelmän säätäminen siis vaikuttaa monella tapaa asumismukavuuteen. Kukin saa huoneisiinsa sellaiset olosuhteet kuin haluaa – ainakin tietyissä rajoissa. Taloyhtiö voi nimittäin asettaa lämpötilarajoja, joita huoneistoissa ei voida ylittää tai alittaa. Silloin päästään eroon ylilämmittämisestä, eikä huoneistoa voi lämmittää esimerkiksi 28 asteesen.
– Yleensä sopiva skaala on 17–23 astetta, Rasia sanoo.
Energiaa säästyy järjestelmän avulla monellakin tapaa: ylilämmittäminen loppuu, ja yöpudotuksilla sekä poissaololämpötiloilla madalletaan kulutusta. Toisaalta vaikkapa pyörävaraston ja muiden yleisten tilojen lämpö voidaan asettaa matalalle, saunatilojen pukuhuoneiden lämpötilaa taas voidaan säätää käyttöaikojen mukaan.
Prosentuaalisesti suurin säästö tulee kulutuspiikkien leikkaamisesta, kertoo Rasia.
Kaukolämpöyhtiöillä on perusmaksu, niin sanottu vesivirtamaksu, joka määräytyy kiinteistön korkeimman kulutuspiikin mukaan. Sillä mitoitetaan, paljonko energiaa kiinteistö enimmillään käyttää, joten kulutuspiikki on silloin, kun sekä lämmitetään että käytetään paljon lämmintä vettä.
Ajallisesti se osuu monissa kiinteistöissä arkiaamuihin, kun asunnoissa sekä lämmitetään että suoritetaan aamutoimia suihkuineen.
Wattisen järjestelmä seuraa myös lämpimän veden käyttöä kiinteistössä. Järjestelmä oppii tunnistamaan nämä kulutuspiikit, joiden ajaksi lämmitystä voidaan alentaa.
– Kulutuspiikki leikkaantuu, kun energiaa käytetäänkin sen ajan pääosin vain käyttöveteen. Asukas ei huomaa lämmityksen alenemista, sillä se on niin lyhyt. Tämän jälkeen energiayhtiön kanssa voidaan käydä keskustelu perusmaksun alentamisesta, koska kulutuspiikit on leikattu.
Melkein kaikki kiinteistöt hyötyvät lämmitysjärjestelmän älykkäästä säätöjärjestelmästä. Taloyhtiölle kertyvät säästöt ovat tyypillisesti 15–20 prosentin luokkaa, mutta jopa 65 prosentin säästöön on eräässä yhtiössä päästy, sanoo Rasia.
– Wattinen ei ole iso investointi, vaan se on oikeastaan kulu. Sen asennus maksaa taloyhtilön koosta riippuen muutamia tuhansia euroja, ja sen jälkeen se maksaa keskimäärin kymmenen euroa kuukaudessa per huoneisto.
Säästömäärään vaikuttaa moni asia, kuten mitä muita energiansäästöön tähtääviä toimia kiinteistössä on tehty, onko korjausvelkaa tai onko ikkunat vaihdettu. Rakennusvuosi ei kuitenkaan korreloi säästöjen kanssa.
– Vuonna 1908 rakennettu keskustakiinteistö sai järjestelmän avulla alle 10 prosentin säästöt, 2005 rakennettu talo taas säästi 19 prosenttia.
Wattisen asennuksen yhteydessä kerrostalon lämmitysjärjestelmään tehdään kattava kartoitus, jonka tulokset raportoidaan kirjallisesti ja josta nostetaan esiin keskeiset asiat. Palvelu havaitsee nopeasti, jos kiinteistön lämmitysverkossa on esimerkiksi venttiili- tai tasapainotusongelmia. Ne korjaamalla päästään entistä parempiin lukemiin. Lisäksi käyttöveden kulutuksen seuraaminen ilmiantaa vesivuodot.
Energiatehokkuuden parantaminen tai esimerkiksi maalämpöön siirtyminen voi etenkin näinä aikoina tuntua houkuttelevalta. Ennen kuin energiaremonttia kannattaa edes harkita, on syytä tietää, mihin energiaa kiinteistössä kuluu ja miksi, sanoo Rasia. Siihenkin saa selvyyden älylämmityksen avulla.
Myös mahdolliset säätö- ja tehostustoimenpiteet kannattaa olla jo tehtynä. Ne voivat nimittäin oleellisesti muuttaa sitä, missä ajassa vaikkapa maalämpöprojekti maksaa itsensä takaisin.
– Jos energiankulutusta pystytään nipistämään 10–15 prosenttia, voi aika monesti esimerkiksi puolen miljoonan euron energiaremontin takaisinmaksuaikojen laskenta muuttua merkittävästi ja jopa kyseenalaistaa koko projektin kannattavuuden, sanoo Rasia.
Aina lämmitysjärjestelmän ongelmia havaittaessa keskeinen asia on varmistaa, että järjestelmä on tasapainossa ja perussäädetty, Ratia muistuttaa. Tähän liittyy myös toinen usein esille tuleva asia eli patteriventtiilit, joiden tekninen käyttöikä on 20 vuoden luokkaa, mutta usein niitä vaihdetaan vasta ongelmien ilmettyä. Jotta älylämmitys toimii asianmukaisesti ja parhaat tulokset ovat saavutettavissa, pitää näiden lämmitysjärjestelmän perusasioiden olla kunnossa.