Taloyhtiön on tärkeää seurata kiinteistön sähkön-, lämmön- ja veden kulutusta mahdollisimman reaaliaikaisesti. Mutta yhtä lailla taloyhtiön asukkaan ja osakkaan saama tieto oman asuinhuoneistonsa kulutuksesta auttaa käyttämään energiaa ja vettä taloudellisemmin.
Teksti Teppo Hirvikunnas Kuvat Energomonitor & ShutterStock
Energia on yhä kalliimpaa, eikä lähitulevaisuudessa ole merkkejä muusta. Tämä koskee niin sähköä kuin erityisesti lämmitystä, joka lisäksi tuotetaan pääosin fossiilisilla polttoaineilla.
Lämmitys ja osittain myös sähkö muodostavat merkittävän ja yhä kasvavan osan taloyhtiön hoitokuluista. Niitä maksavat taloyhtiön kaikki asukkaat, oman sähkönsä lisäksi.
Huoneistokohtaisesti
Vedenkulutuksen osalta ollaan siirtymässä huoneistokohtaiseen seurantaan ja laskutukseen. Käyttöveden laskutuksen on perustuttava 23.11.2020 jälkeen rakennetuissa ja putkiremontoiduissa taloissa etäluettavien, huoneistokohtaisten kulutusmittareiden lukemiin. Siis mitattuun kulutukseen.
Tässä tietenkin tarkoituksena on, että kukaan ei joudu maksamaan toisen lotrausta. Lisäksi tekniikka mahdollistaa periaatteessa myös hälytykset vesivuodoista sekä veden kulutuksen seurannan.
”Mitä ei voi mitata, sitä ei voi parantaa.”
Entä lämmitys?
Lämmityksen, ja tulevaisuudessa ehkä myös jäähdytyksen, energiankulutusta ei edellytetä (vielä) mitattavan huoneistokohtaisesti, vaikka tästäkin on esitys tehty. Toteuttaminen on esimerkiksi vedenkulutuksen mittausta huomattavasti haasteellisempaa niin teknisesti kuin taloudellisesti, vaikka periaatteessa se onkin mahdollista, ainakin uudisrakentamisessa.
Teknistä toteutusta suuremmaksi ongelmaksi on nostettu se, kuinka järjestää mittaus ja kulutuksen laskutus niin, että se koettaisiin tasapuoliseksi ja oikeudenmukaiseksi. Jos esimerkiksi kahdessa samankokoisessa huoneistossa toisessa on enemmän ikkunoita ja ulkoseinää tai huoneisto sijaitsee ylimmässä kerroksessa, niin näiden huoneistojen energiankulutus on todennäköisesti erilainen. Vastaavasti viereisen huoneiston huomattavasti muita matalampi sisälämpötila voi lisätä kerrostalossa viereisten asuntojen lämmityksen tarvetta. Monia muitakin muuttujia on lisäksi olemassa.
Mutta onko siis oikein vai väärin, että kulmahuoneistossa tai ikkunapinta-alaltaan suuremmassa asunnossa asuvan pitää maksaa lämmityksestä enemmän kuin muiden samankokoisessa huoneistossa asuvien? Tai jos joku säästää lämmityksessä alentamalla huoneistonsa lämpötilan alle 18 celsiusasteen, mutta samalla naapurit joutuvat säätämään (ehkä hieman) lisää lämpöä ja maksamaan siitä. Eroa saattaa olla myös etelän ja pohjoisen puoleisten asuntojen kulutuksessa.
Tämä on aivan totta. Toisaalta voidaan kääntäen kysyä, että miksi vähemmän energiaa lämmitykseen käyttävän pitää maksaa sitä enemmän käyttävien puolesta. Kysymys oikeudenmukaisuudesta on siis sinänsä relevantti, mutta se ei poista sitä tosiseikkaa, että suo siellä on vetelä täällä, ja ehkäpä jatkossa asunnon valintaan, hintaan ja kustannuksiin on tulossa lisää muuttujia.
Tieto auttaa
Huoneistokohtaisessa veden, sähkön ja lämmitysenergian kulutuksen seurannassa ei ole kyse kuitenkaan pelkästään kulujen jakamisesta enemmän tai vähemmän oikeudenmukaisesti käytön mukaan, vaan tiedosta ja sen analysoinnista.
Moni sähköyhtiö tarjoaa netissä ja laskutuksen yhteydessä hyvinkin ajantasaisen näkymän sähkönkulutuksesta jopa tuntitasolla sekä vertailutietoa aikaisempaan kulutukseen tai vaikka saman kokoisen talouden keskikulutukseen. Tai jopa huomautuksen sähköpostiin, jos sähkönkulutus on kasvanut merkittävästi lyhyellä aikavälillä. Yhtä lailla asuntokohtaisen vedenkulutuksen seuranta mahdollistaisi vastaavan, mutta tietoa ei välttämättä tarjota.
Mitä ajantasaisemmin ja selkeämmin tietoa olisi saatavilla, sitä varmimmin se vaikuttaisi myös kulutustottumuksiin. Lisäksi tieto pitäisi antaa suorastaan pyytämättä. Viikoittainen tai ainakin kuukausittainen selkeä raportti kulutuksesta vertailutiedoin sähköpostiin ja mobiilisovellukseen tai vastaavan datan tarjoava eteisessä oleva näyttöpaneeli takaa, että tieto menee perille ja toivottavasti vaikuttaa. Veden ja sähkön lisäksi raportti olisi hyvä saada myös lämmitykseen käytettävästä energiasta keskilämpötiloin ja ulkolämpötilavertailulla.
Kehittyneet anturit ja niiden tuottama tieto yhdistettynä älykkäisiin termostaatteihin, ilmanvaihdon ja poistoilman lämmön talteenottoon sekä maalämmön tai kaukolämmön säätöön on tulevaisuutta myös taloyhtiöissä riippumatta siitä, laskutetaanko asukkaita käytön mukaan vai ei.
Ei ehkä vielä
Aihetta on tutkittu, ja siitä on ollut erilaisia hankkeita. Esimerkiksi veden ja sähkön kulutuksen huoneistokohtainen mittaus on jo arkipäivää, mutta miksi tieto on sähkön suhteen sähköyhtiöiden takana ja yleensä käyttäjän omaa aktiivisuutta vaativana – tai veden kulutuksen osalta vain taloyhtiön tasauslaskusta luettavissa. Periaatteessa tietoa voisi – ja pitäisi – saada reaaliajassa ja hyödylliseen muotoon jalostettuna.
Jostain syystä huoneistokohtaista tietoa ei vain koeta hyödylliseksi kustannuksiin nähden, tai tiedonkeruujärjestelmät ovat keskenään niin erilaisia. Lämmitysenergian mittaamisen osalta on myös kyse laite- ja rakennustekniikasta.
Omat mittarit
Mittausta voi toki tehdä omalla kalustolla, mutta pääsääntöisesti sellainen on käytössä yleensä pientaloissa. Periaatteessa mittaus on mahdollista myös taloyhtiöiden osakehuoneistoissa, mutta sähkötauluun ja käyttöveteen liitettävien mitta-antureiden kytkentään tulee pyytää taloyhtiön lupa. Ja edelleenkin lämmitykseen kuluvan energian mittaus ja seuranta ei ole mahdollista, vaikka toki lämpötiloja voidaan mitata useasta kohteesta.
Esimerkiksi Omavahti Oy:n edustama tsekkiläinen Energomonitor mittaa ja kerää useiden langattomien antureiden kautta veden- ja sähkönkulutusta, eri tilojen lämpötiloja, ilmankosteutta sekä hiilidioksidipitoisuutta. Tiedot ovat nähtävissä havainnollisesti graafisessa muodossa, ja suurista arvopoikkeamista saa haluttaessa heti ilmoitukset.
Data ja älykäs lämpötilan sekä ilmanvaihdon säätö voisi olla pian osa älykotijärjestelmää myös taloyhtiöissä.
Ilmastoviisaat taloyhtiöt -hankeen oppaassa on paljon tietoa siitä, miten taloyhtiöiden energiankulutusta ja ilmastopäästöjä voi vähentää mittaamisella, IoT-sensoreilla ja älykkäillä ohjelmistoilla. Tietoa voidaan jakaa myös asukkaiden käyttöön. Voit ladata oppaan suoraan älylaitteellesi oheisella qr-koodilla.