Monessa taloyhtiössä asukkaat ovat hankkineet parvekelasituksia omalla rahalla. Toinen vaihtoehto on hankkia ne taloyhtiön piikkiin. Mitä silloin kannattaa ottaa huomioon?
Teksti Joni Nikkola Kuvat Joni Nikkola
Tampereella Tammelan puistokadulla sijaitseva As Oy Osmonhovi päätti teettää parvekelasituksen koko taloon omalla kustannuksella.
Yhtiö sai kimmokkeen lasittamiseen, kun parvekkeet alkoivat olla käyttöikänsä päässä. Yhtiö on valmistunut 1984, eikä koko talon parvekeremonttia ollut vielä tehty. Samalla uusittiin kaiteet, joissa oli jo korroosiota. Taloon tehdään myös kattoremontti, joka on vielä kesken.
Ennestään osa yhtiön asukkaista oli teettänyt parvekelasitukset omalla kustannuksella. Yhtiö päätti, että ne puretaan samalla ja asennetaan taloyhtiön kustannuksella kaikille yhteneväiset lasitukset.
Isännöitsijä Jukka Sipiläinen, hallituksen puheenjohtaja Seppo Niemenmaa ja Lumon Oy:n Toni Hilliaho.
Lykkäystä remonteille
Osmonhovin hallituksen puheenjohtaja Seppo Niemenmaan mukaan lasitus oli itsestään selvä valinta. Syitä on monia.
– Eihän siinä ollut muuta vaihtoehtoa, kun se lisää parvekkeiden kestoikää, vähentää melua ja jonkin verran säästää myös energiaa.
Taloyhtiön isännöitsijä Jukka Sipiläinen Sipi Kiinteistöpalvelut Oy:stä kertoo, että yhtiön parvekkeissa suurin ongelma liittyi siihen, että sateet pääsivät parvekkeelle.
– Lasitus auttaa siihen, etteivät sinne jää rankkasateet ja lumet makaamaan.
Lumon Oy:n Tampereen alueen korjausrakentamisen projektipäällikkö Toni Hilliaho avaa lasituksen vaikutusta kestoikään.
– Lasittamattomalla parvekkeella tarvitaan laastikauhaa ensimmäisen kerran 12–13 vuoden päästä. Lasitettuna se kestää heti 25 vuotta, ja silloinkin tarvitsee vasta pensseliä. Lasituksen laskennallinen käyttöikä on 35 vuotta.
Luvattu käyttöikä saavutetaan todennäköisimmin, jos lasituksia ei lähdetä irrottelemaan. Huoltoa niille suositellaan viiden vuoden välein. Taloyhtiön teettämät lasitukset kuuluvat yhtiön kunnossapitovastuulle. Kun koko taloon on asennettu samaan aikaan lasitukset, niiden takuut, käyttöikä ja kunto ovat tiedossa.
Suomessa ilmasto on rankka. Vauriot parvekerakenteisiin syntyvät lasittamattomalla parvekkeella siitä, kun vesi ja lumi jäävät makaamaan parvekkeelle.
– Kun se sulaa ja jäätyy toistuvasti, se rapauttaa betonia. Ennen pitkää siellä joku sauma pettää. Sitten se on seinärakenteissa, ja alakerrassa jostain rakenteista alkaa pukata valkoista härmää.
Tampereen teknillisessä yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan parvekelasitus pysäyttää pakkasrapautumisen kokonaan. Raudoitteiden ruostuminen puolestaan hidastui pieliseinissä noin kolmanneksella ja katossa 50 prosenttia.
Osmonhovissa parvekkeet eivät olleet Sipiläisen mukaan vielä aivan toivottomassa kunnossa.
– Parvekkeita oli monenkuntoisia. Osa oli varmaan hyviäkin, mutta osa oli huonoja. Maalit kesivät katosta ja seinistä ja lattioista. Teräsrakenteisissa kaiteissa oli vähän korroosiota ja osa laseista oli haljenneita.
Osmonhovissa asukkaiden laittamissa lasituksissa oli hieman eroja, ja joskus lasi oli pudonnutkin. Betoneiltaan parvekkeet kuitenkin olivat vielä sen verran hyvässä kunnossa, että tällä kertaa ei tarvinnut tehdä isompia remontteja.
– Parvekkeiden takaseinät täytyi huoltomaalata. Yhdessä katossa oli päässyt huopa vähän kastumaan, ja siellä oli vähän kaadot väärään suuntaan. Saatiin ne kanssa sitten korjattua. Ja sitten laitettiin osittain uudet syöksytorvet, Niemenmaa kertoo.
Remontin yhteydessä Osmonhovin parvekkeet päivitettiin nykyajan vaatimusten mukaisiksi, eli niihin asennettiin sähköt ja pistorasia.
Myös mukavuustekijä
Asukkaat itse välttämättä harvemmin hankkivat lasitusta remonttitarpeen lykkäämisen tai energiansäästön vuoksi. Monelle tärkeää on pidentää Suomessa usein melko lyhyeksi jäävää parvekekautta. Yksi syy koko taloyhtiön lasittamiseen on myös esteettinen. Kun lasitus on kaikilla, julkisivu on yhtenäinen.
– Onhan se talo paljon mukavamman näköinenkin, kun kaikissa on lasitus. Tuohan se siihen julkisivuun ihan erilaisen ilmeen kuin että siellä on joka toisessa.
Myös lisämaksusta hankittavien lamelliverhojen osalta Osmonhovissa päätettiin, että valittavissa on vain yksi vaihtoehto. Näin ulkoasu säilyy yhtenäisenä.
Osa asumismukavuutta on myös melu. Hilliahon mukaan pääsääntönä on, että lasitus puolittaa korvin kuultavan melun. Se lisää osaltaan asumismukavuutta etenkin kaupunkialueella, jossa on tavallisesti paljon liikennettä.
Säästöjä koituu myös energian osalta. Tampereen teknillisessä yliopistossa tehdyn väitöskirjan mukaan lasitusten lämmitysenergian säästöksi saatiin suomalaisissa asuinkerrostaloissa 3,4 – 10,7 prosenttia. Se riippuu monesta asiasta kuten ulkoseinän rakenteesta, sijainnista sekä vuoden- ja vuorokaudenajoista.
Energiansäästö selittyy sillä, että lasitettu parveke eristää asuntoa ulkoilmasta, ja toimii ikään kuin tuulikaappina. Niinpä viileinä vuodenaikoina asuntoa ei tarvitse lämmittää niin paljon, sillä hukkalämpöä syntyy vähemmän. Kesän helteisimpinä päivinä lämpötilat saattavat tosin nousta korkeiksi.
Onnistuu ympäri vuoden
Hilliahon mukaan paras mahdollinen aika lasitukselle on parvekeremontti, mutta se ei ole liian myöhäistä huomattavasti myöhemminkään. Nyt esimerkiksi lasitetaan paljon 20-vuotiaita kohteita.
– Paraikaa vuokrataloyhtiöt ovat heränneet siihen, että aika tuoreita 1990–2000-luvulla rakennettuja alueita nyt lasitetaan. Sillä ne siirtävät sen seuraavan remontin. Ne pesevät ja lasittavat tai sitten maalaavat ja lasittavat.
Lasituksen sesonkiaikaa ovat lämpimät kuukaudet, mutta niitä pystyy tekemään ympäri vuoden. Hilliaho vinkkaakin, että etenkin isoimpia urakoita kannattaa tehdä talvella, kun on hiljaisemmat kuukaudet. Silloin tosin ei voi maalata.
Hilliahon mukaan lasitus onnistuu lähes kaikkiin kohteisiin, elleivät suojelumääräykset ole esteenä. Käytännön syistä myöskään aivan pienimpiä parvekkeita ei pysty lasittamaan.
– Jos parveke on sellainen kokoinen, ettet mahdu edes olemaan siinä, kun aukaiset. Muihin se suurimmaksi osaksi kyllä.
Suunnitteluun kannattaa panostaa
Päätöksenteko lasitusasiassa oli Osmonhovissa hyvin suoraviivaista. Asia nousi kokouksissa ensimmäisen kerran puheeksi vuonna 2020. Korona haittasi yhtiökokousten järjestämistä ja siirsi toteuttamisen kuluvaan vuoteen. Siihen tarvittiin ainoastaan yksi päätöskokous.
– Hallitus vei yhtiökokoukseen valmiit suunnitelmat ja kustannusarviot. Se meni täysin mukisematta läpi. Meillä oli ulkopuolinen konsultti, joka suorittaa myös valvonnan.
Projekti sujui muutenkin mutkattomasti. Aikataulu piti, eikä korjattavaa ole tullut. Parvekkeissa ei ollut mitään erityistä huomioon otettavaa. Ne olivat kadun puolella yhteneväisiä. Ainoastaan sisäpihalla oli muutama eri kokoinen parveke. Ainoa yllätys oli, että lasia jouduttiin muuttamaan yhden parvekkeen osalta. Kun värit pidettiin samoina kuin ennenkin, ei tarvinnut edes kääntyä kaupungin puoleen.
Niemenmaa suosittelee panostamaan hyviin suunnitelmiin ja valvojaan.
– Siinä ei kannata ottaa halvinta vaan paras.
Lasituksen osuudeksi Osmonhovin remontissa jäi hieman alle sata tuhatta euroa veroineen. Yhtiössä on 42 asunto-osaketta ja kaksi liiketilaa, joten osaketta kohti hintaa jäi noin 2 200–2 300 euroa. Remontti katettiin lainalla.
Harva taloyhtiö kerää koko rahaa ennen lasitusta. Ennakoimalla se on kuitenkin mahdollista melko helposti, sillä kustannukset jäävät moniin muihin remontteihin verrattuna kuitenkin pieniksi. Esimerkiksi 2 000 euron kulut saa katettua reilussa kolmessa vuodessa, jos kerää sitä varten vastikkeessa 50 euroa kuukaudessa. Summa on sen verran pieni, että monet maksavat sen mielellään kerralla pois.