Energia ja lämmitys muodostavat suuren osan taloyhtiöiden hoitokuluista. Viime aikoina kulut ovat kasvaneet paikoitellen rajustikin. Miten niihin voitaisiin varautua paremmin?
Teksti Joni Nikkola Kuvat ShutterStock
Menneen talven aikana sähkön ja muunkin energian hinta on useissa taloyhtiöissä noussut korkealle. Nyt monet taloyhtiöt todennäköisesti joutuvatkin korottamaan hoitovastikkeen määrää. Mistä energian kohonnut hinta johtuu, onko muutos pysyvä, ja millä tavoin kohonneeseen hintatasoon olisi mahdollista vastata taloyhtiöissä?
Motivan asuinrakennusten energiatehokkuuden asiantuntija Teemu Kettunen avaa logiikkaa energian hinnan taustalla. Pohjoismaiden sähkön siirtoyhteydet on linkitetty Keski-Eurooppaan. Keski-Euroopan korkea sähkön hintataso taas johtuu monesta tekijästä, esimerkiksi maakaasun korkeasta hinnasta.
– Siellä tuotetaan sähköä merkittävästi maakaasulla, ja se määrittää hintatasoa. Keski-Euroopan korkea hintataso heijastuu mutkan kautta myös Pohjoismaihin.
Toinen tärkeä tekijä Kettusen mukaan ovat päästöoikeuksien hinnat, jotka ovat olleet suhteellisen korkeat. Ne ovat nostaneet fossiilisilla energialähteillä tuotetun sähkön hintatasoa ja vaikuttaneet sitä kautta myös Pohjoismaissa. Kaikki syyt eivät johdu kuitenkaan Keski-Euroopasta.
– Yksi keskeinen tekijä on heikko vesivoimatilanne. Vesivarastot ovat olleet aika vähissä, mikä on vaikuttanut siihen, että vesivoimaa ei ole ollut saatavilla niin paljon, mikä on iso tekijä pohjoismaisessa sähkön hintatasossa.
Monissa kaupungeissa ja sitä kautta myös taloyhtiöissä kaukolämmön hintakin on kivunnut viime aikoina korkealle. Kettunen kuitenkin muistuttaa, että tilanne vaihtelee erittäin paljon kaukolämpöyhtiöittäin.
– Aikaisempaa korkeampi päästöoikeuden hinta on vaikuttanut kaukolämmön hintaan niiden kaukolämpöverkkojen alueella, joissa kaukolämpötuotanto perustuu merkittäviltä osin fossiilisiin energialähteisiin.
Esimerkkinä Kettunen mainitsee Helsingin, jonka suurista kaukolämmön hintakorotuksista uutisoitiin viime vuonna. Helsingissä kaukolämpöä on tuotettu, ja tuotetaan toistaiseksi edelleen, kaasulla ja kivihiilellä. Päästöoikeuksien lisäksi myös näiden energialähteiden hintojen vaihtelu vaikuttaa kaukolämmön hintaan.
– Jos kaasulla tuotetaan kaukolämpöä, se heijastuu kaukolämmön hintaan, ja vastaavasti myös öljyn, kivihiilen ja hakkeen hinnat.
Osa taloyhtiöistä lämmittää edelleen öljyllä, ja lämmitysöljyn hinta puolestaan määräytyy maailmanmarkkinoilla. Yhtenä tekijänä viime aikoina siihen on vaikuttanut Ukrainan sota.
– Kun Venäjän-tuontia vähennetään ja korvataan muualta tuotavalla energialla ja muilla energialähteillä, se nostaa energian hintatasoa.
Miltä energian hinnan kehitys näyttää tulevaisuudessa? Sitä on vaikea ennustaa, eikä Kettunenkaan uskalla lähteä arvioimaan, mihin tilanne lopulta kehittyy. Hän kuitenkin avaa muutamia tekijöitä tämänhetkisen kehityksen taustalla. Yksi niistä on kasvava sähkönkulutus, joka johtuu osaltaan fossiilisista polttoaineista luopumisesta.
– Sähkön kulutus kasvaa, kun lämpöä tuotetaan yhä enemmän lämpöpumpuilla. Teräksen tuotannossa pyritään vähentämään kivihiilen käyttöä, käytännössä se aiheuttaa sähkönkulutuksen kasvua teräksen tuotannossa. Myös liikenne sähköistyy, mikä kuluttaa lisää sähköä jonkin verran. Nämä kasvattavat sähkönkulutusta, ja se ajaa hintaa ylöspäin.
Sähkön kysyntä toisin sanoen kasvaa, mikä on omiaan aiheuttamaan paineita hinnankorotuksille. Kysyntä ja tarjonta lopulta määrittävät hintatason, joten sähköntuotantoa tarvitaan vastaamaan siihen. Uutta sähköntuotantoa onkin tulossa.
– Samaan aikaan Suomeen rakennetaan erittäin paljon uutta tuulivoimaa, ja nyt Olkiluodon uusi ydinvoimala käynnistyi sähköntuotantoon. Nämä ovat taas alentavia tekijöitä. Uutta tuulivoimaa on tulossa aika massiivisesti. Sillä on kyllä sähkön hintaa alaspäin painava vaikutus, mutta mihin se tasapaino sitten asettuu?
Sähkön hintakehityksessä on kuitenkin yksi piirre, jota Kettusen mukaan pitää varmempana. Kun tuulivoiman osuus lisääntyy sähköntuotannossa, sähkön hinnan vaihtelu kasvaa entisestään.
– Nyt ollaan nähty jo todella suurta vuorokausitason sähkön hinnan vaihtelua, ja tällaisiin nopeisiin sähkön hinnan vaihteluihin kannattaa kyllä varautua.
Mihin suuntaan energian hinta pidemmän päälle kehittyykin, energiatehokas talo säästää joka tapauksessa kuluja. Jo ennestään energia on määrittänyt hoitokuluista suuren osan. Mitä korkeampi energian hinta on, sitä merkittävämpää prosentuaalinen säästö on euroissa mitattuna.
– Lähtisin korostamaan tällaista suunnitelmallista kiinteistönpitoa, että tunnetaan sen taloyhtiön kunnon ja energiatehokkuuden nykytila. Laaditaan sen pohjalta pitkän aikavälin kunnossapitosuunnitelma eli PTS. Rakennetaan se sillä tavalla, että pohditaan siinä, missä vaiheissa taloyhtiön elinkaarta minkäkin remontin yhteydessä voisi ajoittaa minkäkinlaisia toimenpiteitä. Sillä tavalla voisi luodakin tämmöisen energiatehokkuuden parantamisen polun taloyhtiölle.
– Nykytilan arvioinnissa ja PTS:n laatimisessa on apuna kuntoarvio-niminen työkalu, jota voi tilata yrityksiltä, ja siihen voi pyytää, että otetaan laajennettu tarkastelu energiatehokkuuden parantamiseen. Siinä voisi olla tämmöinen systemaattinen lähestymistapa tähän asiaan.
– Suunnitelmallisuus on hyvä olla kaikessa taustalla, että katsoo vähän nenäänsä pidemmälle. Kun pienennetään energiakulutusta, se on samalla hyvää riskienhallintaa energian hintakehityksen suhteen.