Aurinkovoimalan kannattavuutta parantaa, jos sen tuottamaa sähköä voi kuluttaa itse. Voimala pitää myös mitoittaa oikein.
Teksti Katja Alaja Kuvat Teppo Hirvikunnas, ShutterStock & Riku Kujasen albumi
Aurinkovoimala on kannattava investointi kerrostalolle, jossa on paljon sähköä kuluttavaa talotekniikkaa tai lämpöpumppu, ja jonka katolle paistaa aurinko. Nykyisin hyvityslaskennan myötä aurinkovoimala voi olla järkevä myös sellaisessa taloyhtiössä, jossa kiinteistösähkön kulutus on vähäistä. Esimerkistä käy painovoimaisella ilmanvaihdolla varustettu talo, joka lämpiää kaukolämmöllä.
”Hyvityslaskennan avulla aurinkovoimalan ylijäämätuotantoa voidaan jakaa huoneistojen sähköliittymiin, ja jos tästä jää vielä yli sähköä, se voidaan myydä energiayhtiölle”, Solarvoiman kehitysjohtaja ja energia-alan tietokirjailija ja kouluttaja Janne Käpylehto sanoo.
Toki sähköä ulos myytäessä ollaan sähkömarkkinoiden armoilla, sillä sähköstä maksetaan sen hetkinen spot-hinta.
Jos sähköä jaetaan huoneistoihin, se tehdään taloyhtiön määrittelemän jakosuhteen avulla. Perusteena on osakkeiden lukumäärä useimmiten neliöiden suhteessa.
Janne Käpylehto.
Sähkönkulutuksen tarkastelua tuntitasolla
Kun taloyhtiössä pohditaan aurinkovoimalaa, on hyvä muistaa, että kannattavuus lähtee mitoittamisesta.
”Oikein mitoitettu aurinkovoimala maksaa itsensä takaisin useamman kerran elinkaarensa aikana”, Käpylehto sanoo.
Varsinkin suurille taloyhtiölle optimaalisinta järjestelmää etsiessä lasketaan paneelien sähköntuottoa ja taloyhtiön sähkönkulutusta tuntitasolla. Käpylehdon mukaan kaikista huoneistoista ei koskaan saada dataa, joten käytössä on myös mallinnettuja kulutusprofiileja.
Paneelien sähköntuottoon vaikuttavat esimerkiksi paneelien sijainti ja kallistuskulma. Jos aurinkopaneelit asennetaan seinälle, sähköä tulee noin 30 prosenttia vähemmän.
”Olen todistanut tapausta, jossa katolle asennetut pari ilmastointiputkea aiheuttivat varjostuksia aiemmin asennettujen aurinkopaneelien päälle ja pienensivät voimalan tuotantoa, joskaan eivät onneksi merkittävästi”, Käpylehto muistelee.
Riku Kujanen.
Säästöä lainasta huolimatta
As Oy Käpylänkuja 3:n katolla sijaitseva aurinkovoimala tuli taloyhtiöön suuren energiaremontin yhteydessä muutamia vuosia sitten. Maalämpö, paneelit ja jäähdytys asennettiin kokonaisuutena. Jäähdytys valmistui paneelien jälkeen. Hallituksen puheenjohtaja Riku Kujanen oli jo pitkään alustanut energiaremonttia.
”Taloyhtiönä halusimme ensisijaisesti säästöjä, mutta myös ympäristövaikutuksilla oli merkitystä”, Kujanen kertoo.
Käpylänkujan laskelmassa verrattiin kaukolämmön kuluja maalämmön kuluihin ja lainan lyhennykseen korkoineen. Laina kattaa aurinkovoimalan, maalämmön ja jäähdytyksen vaatiman laitteiston.
Kujanen kertoo, että investointi haluttiin esitellä mahdollisimman ymmärrettävässä muodossa osakkaille, joten mittariksi otettiin hoitovastikkeen hinnanmuutos. Yksikkönä oli muutos neliömetriä kohden kuukaudessa ensimmäisen vuoden aikana. Summa asettui 0,13 euroon, joten esimerkiksi 80 neliömetrin asunnossa se tarkoittaa noin 125 euron vuosittaista säästöä. Toisin sanoen: säästöä tulee koko ajan, vaikka taloyhtiö maksaa lainaa. Laskelma perustuu vuosien 2019–2021 tiedoille.
Omaa sähköä ilman siirtomaksuja
Käpylehdon mielestä toinen olennainen asia aurinkovoimalan kannattavuudelle on oma sähkönkulutus.
”Hyvityslaskennan avulla tuotantoa käytetään kiinteistössä itse huomattavasti enemmän, kun tuotantoa voidaan jakaa myös huoneistojen kulutettavaksi. Itse kulutetusta sähköstä ei makseta sähköön liittyviä veroja tai siirtomaksuja”, Käpylehto korostaa.
Esimerkiksi As Oy Käpylänkuja 3:ssa Helsingissä suurin osa tavanomaista kerrostalovoimalaa suuremman, 30 kilowatin suuruisen aurinkovoimalan tuottamasta sähköstä menee maalämmön kompressorien käyttöön. Tavanomainen viittaa 20 kilowatin voimalaan.
Aurinkovoimalan kannattavuuslaskelmassa otetaan huomioon tyypillisesti myös korkokanta, tuotannon lasku vuosien kuluessa, invertterin vaihto 15 vuoden kohdalla ja sähkön hinnan kehitys.
Hoitovastike pienenee
Käpylänkujan aurinkovoimala tuotti vuonna 2022 lähes 28 000 kilowattituntia sähköä. Kujasen mukaan sille voisi laskea sähkön tuotantoajankohdan spot-hinnan. Jos se olisi esimerkiksi 13 senttiä kilowattituntia kohden sisältäen energian, siirron, sähköveron ja arvonlisäveron, sähkö olisi maksanut 3 640 euroa.
”Tarkan voiton laskeminen on suhteellisen työlästä, koska spot-hinta vaihtelee. Suurin juttu on, että hoitovastikkeet pienenevät vuosittaisen lainanlyhennyksen verran kymmenen vuoden takaisinmaksuajan jälkeen. Hyötyjä saadaan siis melko pitkään”, Kujanen pohtii.
Lue lisää
IEA: Aurinkopaneelien globaali tuotantoketju
Iea.orgFinnwatchin tutkimusartikkeli: Aurinkosähkön pimeä puoli
Finnwatch.orgKujanen on laskenut, että kun aurinkovoimalainvestointi korkoineen kymmenen vuoden takaisinmaksuajalla on maksettu, hoitovastike pienenee 20 sentillä neliömetriä kohden kuukaudessa. Tämän päälle tulee vielä paneelien tuottama sähkö. Aurinkovoimalan tekninen käyttöikä on 35 vuotta ja tuotantotakuu 25 vuotta.
Käpylehdon mukaan heidän taloyhtiöihin asentamien aurinkovoimaloiden määrä on kymmenkertaistunut kahdessa vuodessa. Suosio ei hänestä ole ihme.
”Aurinkopaneelien hinta on puolittunut kahdeksassa vuodessa. Aurinkovoimalasta on tulossa tavallinen investointi taloyhtiössä”, Käpylehto toteaa.
Tunnetko aurinkopaneelituotannon kipukohdat?
Ympäristövaikutukset ovat monella taloyhtiöllä yksi syy hankkia aurinkosähköä. Vaikka aurinkosähkö onkin vihreä valinta, paneelituotannon vastuullisuudessa on vielä kehitettävää.
Valtaosa maailmassa myytävistä aurinkopaneeleista on tuotettu Kiinassa kivihiilestä saadulla sähköllä.
”Kuten tiedämme, kivihiilen polttamisen synnyttämät hiilidioksidipäästöt kiihdyttävät ilmastonmuutosta ja pienhiukkaset altistavat hengityselin- ja sydänsairauksille”, energia-asiantuntija Tomi Rantala Helsingin kaupungilta sanoo. Hän neuvoo työssään energiaremontteja suunnittelevia taloyhtiöitä ja kaupunkilaisia.
Myös aurinkopaneelien aurinkokennoissa käytettävä polypii on ongelmallista. Maailman energiajärjestö IEA:n vuonna 2022 julkaiseman raportin mukaan Kiinan osuus polypiin, piitankojen ja piikiekkojen tuotannosta on pian 95 prosenttia ja Xinjiangin provinssissa valmistetaan jo 40 prosenttia kaikesta maailman polypiistä. Suurin osa maailman aurinkopaneeleista myös kootaan Kiinassa, mutta Suomestakin löytyy pari kokoonpanotehdasta.
Xinjiangin tuotanto herättää kysymyksiä: Finnwatchin vuonna 2021 julkaisema tutkimusartikkeli liittää aurinkopaneelien raaka-aineen suurimmat kiinalaistuottajat Xinjiangissa pakkotyötä uiguureilla ja muilla muslimivähemmistöillä teettäviin tahoihin. Järjestö pyysi Suomessa aurinkosähköjärjestelmiä markkinoivilta yrityksiltä tietoja niiden käyttämien aurinkokennojen tuotantoketjuista ja sen varmistamisesta, ettei pakkotyötä ole käytetty. Yrityskyselyn johtopäätöksenä oli, että suuri osa Suomessa aurinkopaneeleita markkinoivista yrityksistä ei tiedä paneelien valmistuksessa käytetyn piin alkuperää.
Miten aurinkovoimalaa ostava voi selvittää aurinkopaneelien vastuullisuutta?
”Kannustan pyytämään tietoa aurinkopaneelien toimitusketjusta, se luo painetta muutokseen. Kannattaa pyytää myös aurinkopaneelien ympäristöseloste nähtäväksi. Sen avulla voi vertailla aurinkopaneelien ympäristövaikutuksia koko elinkaaren ajalta”, Rantala toteaa.
Ympäristöseloste on vapaaehtoinen.