Nousevat lämpötilat ovat riski asukkaiden terveydelle

Tampereen yliopisto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Aalto-yliopisto ja Itä-suomen yliopisto ovat laatineet valtioneuvostolle “Rakennusten kosteusvauriot ja ylilämpeneminen muuttuvassa ilmastossa” -tutkimuksen.

Siinä tarkasteltiin ulkoseinärakenteiden rakennusfysikaalista toimivuutta nykyisessä ja projisoidussa tulevaisuuden ilmastoskenaariossa. Laskennallista mallinnusta käytettiin myös, kun tarkasteltiin, miten ilmastonmuutos vaikuttaa rakennusten ylilämpenemiseen ja lämpöviihtyvyyteen.

Laskennalliset ja havaitut lämpötilat nousevat asunnoissa ja palvelutaloissa jo nykyisellään korkeiksi. Kun väestö ikääntyy ja lämpötilat nousevat, lämpötilojen terveyshaittojen ennustetaan lisääntyvän huomattavasti jo lähitulevaisuudessa, ellei asialle tehdä jotain. Vaikka passiivisilla auringonsuojilla ja tuuletusikkunoilla voidaan hillitä ylilämpenemistä, etenkin helleaikoina tarvitaan myös aktiivista jäähdytystä.

Vesistö- ja kaupunkitulvien riskin arvioinnissa hyödynnettiin kirjallisuutta ja tietoa sateisuuden lisääntymisestä. Tutkimukseen kuului myös rakennusten kosteusvaurioiden ja niihin liittyvien mikrobien yhteyden tarkastelua kahden systemaattisen katsauksen kautta sekä korkeiden kesäajan lämpötilojen vaikutusta terveyteen tällä hetkellä ja tulevaisuudessa. Tässä nojattiin epidemologisiin ja vaikutusarvioinnin menetelmiin.

Tutkimuksen mukaan ulkoseinärakenteista valtaosa kestää muuttuvan ilmaston. Rakenteen kuivumismahdollisuus on tärkeintä. Nykymääräysten mukainen rakentaminen muodostaa tutkimuksen mukaan vain pienen riskin homeenkasvulle myös tulevaisuuden ilmastossa. Homehtumisriskiä voi ehkäistä ulkoverhouksen takana olevalla avoimella tuuletusraolla, viistosadetta heikosti läpäisevällä julkisivupinnalla ja heikosti homehtuvilla materiaaleilla.

Vesistötulvat koskettavat alueellisesti etenkin omakoti ja paritaloja tunnetuilla tulvariskialueilla. Sen sijaan kaupunkitulvien vaikutukset ovat vaikeammin ennakoitavissa, sillä siihen liittyy viemäriverkostojen kapasiteetti ja sadeveden mahdollisuus imeytyä maaperään.

Tutkimuksessa suositellaan korjaamaan tunnistettujen kosteusvaurioiden kannalta riskialttiit rakenteet. Tätä varten kannattaa selvittää rakenteiden kunto järjestelmällisellä kuntotutkimuksella, johon kuuluu rakennuksen vaipan ilmanpitävyysmittaukset. jotta korjataan oikeita asioita oikea-aikaisesti. Kun rakennuksessa tehdään tiivistäviä korjaustoimia, ilmanvaihto- ja lämmitysjärjestelmä on syytä tasapainottaa.

Kun hulevesivesijärjestelmiä peruskorjataan, ne suositellaan mitoitettavaksi huomattavasti nykyistä suuremmille vesimäärille. Aktiiviseen jäähdytykseen tulee puolestaan kiinnittää erityistä huomiota taloissa, joissa on yli 65-vuotiaita ja kroonisista sairauksista kärsiviä.