Vesikatto on rakennuksen tärkein osa. Sen kunto kertoo, miten koko kiinteistö voi, ja siksi siitä on syytä pitää huolta.
Teksti Emma Nikander Kuvat Emma Nikander
Tampereella kattojen yllä on komeat näkymät, mutta kovan tuulen vuoksi siellä saa pitää hatustaan kiinni. Kattotutka Oy:n Tampereen toimipisteen kuntotarkastaja Joni Kirsilä pakkaa dronea takaisin koteloonsa samalla kun aluepäällikkö Jussi Rihkola kerää turvaköysiä takaisin nippuun.
Nykyajan kattotarkastukset sujuvat teknologian avulla näppärästi. Drone kiertää kurkkimassa ne kulmat, joita varten ennen tarvittiin nosturit.
– Kokonaisvaltaisessa kattotarkistuksessa käydään läpi kuusi pääryhmää: vesikate, läpiviennit, suojapellitykset, turvavarusteet, yläpohja ja sadevesijärjestelmä. Lisäksi voidaan tarkistaa esimerkiksi saumat ja kattoluukut, sanoo Kirsilä.
”Nykyajan kattotarkastukset sujuvat teknologian avulla näppärästi. Drone kiertää kurkkimassa ne kulmat, joita varten ennen tarvittiin nosturit.”
Tamperelaisen 10 vuotta vanhan asunto-osakeyhtiön kermikatto tarkastettiin, koska kovalla myrskyllä vesi kastelee kattoterassin. Tarkastuksessa kävi ilmi, että tietyllä tuulenpaineella lumi tai vesi – kumpaa taivaalta sitten sataakaan – pääsee valumaan kattoterassille, koska kerminostoja ei syystä tai toisesta ole viety korotuksen yli loppuun saakka.
– Sitä ei päältä päin havaitse, vaan reunapellit piti purkaa. Nyt siihen pitää tehdä uudet reunanostokermit. Lisäksi kohtaan voi asentaa myrskyhakasen, koska kyseessä on tuulinen paikka. Kovalla tuulella sadevesi nimittäin nousee pellin päälle ja valuu sieltä terassille, sanoo Kirsilä.
Seuraavaksi tarkastuksen tilaaja saa raportin käynnistä korjausehdotuksineen ja hinta-arvioineen.
– Sitten on tilaajan omissa käsissä, tilataanko korjaus meiltä vai joltakulta toiselta. Aika usein myös korjaamme ne kohteet, jotka käymme tarkistamassa, sanoo Rihkola.

Monesti selvitään pienkorjauksilla
Valtaosa kattoremonteista, Rihkolan arvion mukaan jopa 90 prosenttia, on tällaisia täsmäkorjauksia. Niitä voidaan tehdä silloin, kun vesikaton ongelmat ovat yksittäisiä ja paikallisia. Yleisimpiä korjauskohteita ovat muun muassa jiirien eli viistojen saumojen korjaukset, suojapeltien uusimiset ja vuotokorjaukset.
– Pienkorjaus on hyvin suositeltavaa. Silloin pystytään pidentämään katteen käyttöikää, hän sanoo.
Jokaisella materiaalilla on oma tekninen käyttöikä, eli aika, jona sen toimivuusvaatimukset täyttyvät. Hyvin tehty kermikatto kestää 25 vuotta, eikä tässäkään kohteessa vielä ollut mitään syytä pohtia sen uusimista, sanoo Rihkola. Neljännesvuosisadan jälkeen katolle kuitenkin suositellaan vähintäänkin pinnan uusimista.
– Vastaan on tullut vanhempiakin kermikattoja mutta näkisin, että siinä alkaa olla jo vähän laiminlyöntiä.
Peltikaton käyttöikä taas on pitkälti huoltomaalauksista kiinni ja siitä, kuinka aktiivisesti sitä puhdistetaan roskista. Huoltomaalaus on ajankohtainen noin 10–15 vuoden välein tai silloin, kun maali selkeästi lohkeilee. Jos kattoa ei puhdisteta ja maalata, lika ja roskat pääsevät vahingoittamaan peltikatteen pinnoitetta ja korroosio alkaa kuluttaa katetta nopeastikin. Hyvällä hoidolla peltikatto taas voi kestää kevyesti jopa 70 vuotta.
– Ja nykyajan peltikatto pysyy hyvänä pidempäänkin. Jos se tehdään hyvin, se kyllä kestää, sanoo Rihkola.
Sääolosuhteet, kuten lumi, jää ja aurinko vaikuttavat katon käyttöikään, samoin ympäristötekijät. Jos rakennus on puuston keskellä, se sammaloituu nopeasti. Sammal tunkeutuu kattomateriaalin väliin. Lisäksi se imee vettä, joka voi pahimmillaan valua katteen läpi.
– Kermikatolla sammal on yksi pahimpia vihollisia. Sammalen juuristo syö kiviaineksen kermistä ja menee siitä lopulta läpi. Silloin vuotoriski on suuri, sanoo Rihkola.
Katoilla kasvaa myös jäkälää, mutta se ei aiheuta katolle samanlaista haittaa, sillä se kasvaa ainoastaan kattomateriaalin pinnassa.
Katon käyttöikää voi pidentää säännöllisellä huollolla, johon kuuluu sammaleiden poistaminen ja kourujen puhdistaminen. Silloin vesi ei pääse lillumaan eikä kasvusto tekemään tuhojaan.
Toisaalta kustannustehokasta ei ole sekään, että täsmäkorjataan vaurioita esimerkiksi useina peräkkäisinä vuosina ja lopulta joudutaan kuitenkin korjaamaan koko katto.
”Jos kattoa ei puhdisteta ja maalata, lika ja roskat pääsevät vahingoittamaan peltikatteen pinnoitetta ja korroosio alkaa kuluttaa katetta nopeastikin. Hyvällä hoidolla peltikatto taas voi kestää kevyesti jopa 70 vuotta.”
Täyssaneeraus tulee kyseeseen silloin, kun kermi alkaa tuntua korpulta jalkojen alla. Kattoremontti voi olla ajankohtainen myös silloin, kun mitä tahansa materiaalia oleva katto vuotaa, vesikatto ei tuuletu tai kattomateriaali on kulunut. Remonttiin voi sisältyä huoltomaalaus, rakennusmateriaalin uusiminen tai vaihto toiseen.
Myös aurinkopaneeleiden asennusta suunniteltaessa kokonaisvaltaista katon uusimista kannattaa harkita, sanoo Rihkola.
– Jos katto alkaa olla teknisen käyttöiän päässä, esimerkiksi 20-vuotias kermikatto, kannattaa se usein saneerata ennen paneelien asentamista. On oma prosessinsa lähteä poistamaan paneeleita kattoremontin vuoksi.

”Täyssaneeraus tulee kyseeseen silloin, kun kermi alkaa tuntua korpulta jalkojen alla. Kattoremontti voi olla ajankohtainen myös silloin, kun mitä tahansa materiaalia oleva katto vuotaa, vesikatto ei tuuletu tai kattomateriaali on kulunut.”
Katto kaiken suojana
Kiinteistöjen katot ovat Suomen vaihtelevien vuodenaikojen ja sääolosuhteiden armoilla. Vesikatto on yksi rakennuksen tärkeimpiä rakenteita, sillä se suojaa koko rakennusta, ja siksi katon kunnossapito on erittäin oleellinen osa koko kiinteistön kunnossapitoa. Rihkola sanoo, että katon kunto myös kertoo paljon muiden rakenteiden kunnosta.
– Jos katto on huonokuntoinen, ei mikään muukaan pysy kunnossa.
Hän suosittelee, että remontissa ollaan taloyhtiössä mielummin etuajassa kuin jälkijunassa.
– Monesti ajatellaan, että niin kauan on kaikki hyvin kun vesi ei pääse katon alapuolelle eikä katto aiheuta näkyviä ongelmia. Mutta silloin voi silti olla aiheutunut jo hankalia vaurioita.
Jotta korjaustarpeista pysytään taloyhtiössä kärryillä, on katon kuntoa syytä seurata tasaisin väliajoin. Perusteellisen kuntotarkastuksen ja katon kunnossapitosuunnitelman avulla vältytään ikäviltä yllätyksiltä, ja ajantasaisen tiedon avulla kattoa ei myöskään korjata liikaa tai liian vähän.
– Meillä myydään huolenpitosopimusta taloyhtiöille. Silloin käydään kerran tai kaksi vuodessa katolla, tarkistetaan ja puhdistetaan kate ja otetaan irtoroskat pois. Näin pysytään myös kartalla siitä, jos jotain korjattavaa ilmaantuu, kertoo Rihkola.
Kun kermikatto alkaa lähentyä 20 vuoden ikää, on taloyhtiössä syytä viimeistään herätä selvittämään sen kuntoa.
– Voihan se olla, että paljastuu, ettei korjaustarpeita ole tai täsmäkorjauksilla saadaan katolle lisää elinvuosia. Tarkistuksen avulla voidaan kuitenkin alkaa pohtia sitä, missä vaiheessa katon uusiminen on ajankohtaista, sanoo Kirsilä.
Yleisimpiä kattomateriaaleja Suomessa ovat tiili, pelti ja huopa- eli kermikatto. Kattoremontin kustannukset liikkuvat sadan euron molemmin puolin neliöltä. Kustannuksiin vaikuttaa luonnollisesti katon koko ja materiaali.
– Tässä ajassa on syytä huomioida, että materiaalien hinnat nousevat koko ajan. Jos pari vuotta sitten on tehty kustannusarvio kattoremontista, se ei enää tänä päivänä pidä paikkaansa. Esimerkiksi pellin hinta on noussut 70 prosenttia. Jos kattopelti maksoi pari vuotta sitten 10 000 euroa, nyt sen hinta on 17 000 euroa, sanoo Rihkola.
Sadesuoja kannattaa
Taloyhtiön yhtiökokous päättää kattoremontin toteutuksesta. Kattohanke kannattaa kilpailuttaa huolella, ja urakoitsijaa valitessa kannattaa kiinnittää huomiota hinnan lisäksi myös muun muassa urakoitsijan luotettavuuteen ja ammattitaitoon. Urakoitsijan referenssejä voi olla hyvä tarkastella, sillä ne kertovat työn laadusta.
Kun remonttia suunnitellaan, on syytä pohtia, tehdäänkö se taivasalla vai sääsuojan suojassa.
– Mielelläni tekisin kermikatot sääsuojan alla, koska kesäsateet ovat kattotöissä riesa, sanoo Rihkola.
Peltikattoa voi remontoida sateellakin, koska siellä on myös aluskate. Kermikattoa taas ei voi sateella asentaa. Bitumikermi on materiaali, joka kuumennetaan asennettaessa sulaksi.
– Kun tulen kanssa tehdään töitä, pitää olla kunnon sää.
Ilman sääsuojaa tehtävä kattoremontti viivästyy helposti.
– Silloin joudumme katsomaan aina, milloin on varmasti parin tunnin sateeton hetki. Silloin rakentajat kuivaavat alueen, jonka ajassa pystyy korjaamaan. Jos on sateinen kesä, remontti voi venähtää kuukauden päivät.
Sadesuoja nostaa kattoremontin hintaa joitakin kymmeniä tuhansia, sanoo Rihkola. Siihen käytetyt eurot kuitenkin säästetään ajassa, sillä sadesuojan turvin kattoremonttia voidaan tehdä säällä kuin säällä – myös talvikuukausina.
Katto kuntoon ensimmäisenä
Remontin kesto riippuu sääolosuhteiden lisäksi katon koosta. Rihkolan mukaan kattoremontti voi kestää kuukaudesta seitsemään.
Kermikattojen kunnostus ei juuri asumishaittaa aiheuta. Äänihaitta on minimaalinen. Peltikaton remontti taas saa aikaan meteliä.
– Asukkaille ilmoitetaan aina hyvissä ajoin remontin alkamisesta ja siitä, että siitä aiheutuu melua.
Kuten suurissa hankkeissa aina, myös kattoremonteissa yllätyksiin kannattaa varautua. Lisätyöt kannattaa hinnoitella sopimuksessa etukäteen.
Samanaikaisesti ei yleensä juuri tehdä muita remontteja, koska katto pitää saada ensimmäisenä kuntoon. Kattoa korjatessa voidaan kuitenkin miettiä, halutaanko esimerkiksi lämmöneristystä lisätä tai yläpohjan tuuletusta parantaa. Tällaiset lisätyöt luonnollisesti nostavat kattoremontin kustannuksia.
– Hyvä nyrkkisääntö on, että ylhäältä alaspäin edetään. Esimerkiksi ennen julkisivuremontin suunnittelua pitäisi tehdä aina katto valmiiksi.