Taloyhtiön energiankulutus on kannattaa selvityttää tasaisin väliajoin. Suuriakin säästöjä on mahdollista saada aikaan melko pienillä ja edullisilla toimenpiteillä. Suuremmatkin remontit usein maksavat itsensä muutamassa vuodessa takaisin.
Teksti Joni Nikkola Kuvat ShutterStock
Lämmitys ja vesi muodostavat taloyhtiöiden hoitokuluista kaikkiaan noin kolmanneksen. Tehostamisen varaa on kuitenkin rutkasti etenkin vanhemmissa taloyhtiöissä.
Ympäristöministeriön mukaan taloyhtiöissä voi mennä energiasta pahimmillaan hukkaan jopa 30 prosenttia. Se voi aiheuttaa vuosittain kymmenien tuhansien eurojen ylimääräiset kustannukset, mikä näkyy lopulta korkeampina hoitokuluina.
Osakkaiden kukkaron lisäksi energiahävikki kuormittaa myös ympäristöä. Asumisen osuus kotitalouksien tuottamista kasvihuonepäästöistä on myös noin kolmasosa.
Jos taloyhtiö ei ole aivan uusi tai energiankulutus askarruttaa muuten vain, niin tarkempi kartoitus auttaa hahmottelemaan yhtiön muutostarpeita. Sen jälkeen on huomattavasti paremmin perillä siitä, millä keinoilla energiankulutusta voisi saada parhaiten kuriin.
Pakollinen energiatodistus laaditaan uusille rakennuksille rakennuslupavaiheessa ja varmistetaan käyttöönottovaiheessa. Olemassa oleville taloille se tarvitaan myynnin ja vuokrauksen yhteydessä.
Todistuksen E-luku kertoo rakennuksen vakioituun käyttöön perustuvan vuotuisen ostoenergiankulutuksen lämmitettyä nettoalaa kohden. E-luvun tehtävä on auttaa vertaamaan kahden samantyyppisen rakennuksen energiatehokkuutta esimerkiksi asunnonhankintatilanteessa. Se tutkitusti vaikuttaa myös asuntojen arvoon.
Jyväskyläläinen Lamit.fi Oy on laatinut energiatodistuksia vuodesta 2008 lähtien kymmeniä tuhansia. Toimitusjohtaja Ari Järvisen mukaan vaatimaton E-luku on herättänyt taloyhtiöitä teettämään lisäselvityksiä. Myös korkeat energia- tai vesimaksut saavat monet tutkimaan ongelman lähdettä.
– Yleensä rahaa kuluu liikaa lämmitykseen, veteen tai johonkin, mitä ei tiedetä. Silloin lähdetään selvittelemään tarkemmin.
Energiakartoitus voidaan suorittaa monin tavoin. Energiakatselmus, energiakatsastus ja energiatarkastus ovat energiatodistuksen tavoin Motivan malleja, mutta ne menevät syvemmälle. Motiva suosittelee ensimmäisen kuntoarvion tekemistä noin 10 vuoden kuluttua rakennuksen valmistumisesta.
Siinä taloyhtiön vastuulla olevien tilojen, rakennusosien, järjestelmien ja laitteiden kuntoa selvitetään lähinnä aistinvaraisesti ja kokemusperäisesti. Käytetyt menetelmät ovat rakenteita ja materiaaleja rikkomattomia.
Selvityksen yhteydessä kohdetta tarkastellaan paikan päällä ja lisäksi tutustutaan talon piirustuksiin, korjaushistoriaan, taloteknisiin tietoihin ja sähköjärjestelmään. Järvinen muistuttaa, ettei ole olemassa mittaria, jolla energiahävikkiä voisi mitata. Se siis selvitetään laskennallisesti.
– Rakenteiden lämpöhäviöitä tutkiessa mitataan seinän tai eristeen paksuus ja lasketaan, minkä verran energiaa siitä menee läpi. Esimerkiksi puulla ja betonilla on erilaiset arvot.
Energiakartoituksessa analysoidaan lämmitysenergian, kiinteistösähkön ja veden kulutustietoja, arvioidaan teknisten järjestelmien toimintaa ja kuntoa sekä sisäilmasto-olosuhteita ja suositellaan toimenpiteitä vaikutuksineen ja takaisinmaksuaikoineen. Energiakartoituksessa määritellään, mitkä ovat rakennuksen kunnossapito- ja korjaustarpeet.
Järvinen muistuttaa, että kulutukseen voi vaikuttaa moni asia, esimerkiksi asukkaiden lukumäärä kyseisellä hetkellä tai vaikkapa liian suurelle teholle säädetty ilmanvaihto. Luotettava tulos saadaan vertaamalla piirustusten perusteella tehtyjä laskelmia ja kulutustietoja.
– Kulutustiedot eivät kerro totuutta siitä, miten asioiden pitäisi olla.
Keinovalikoimaa energian säästämiseksi riittää pienemmistä järjestelmän säädöistä ja olemassa olevan tekniikan kunnossapidosta radikaalimpiin muutoksiin kuten maalämpöön tai aurinkovoimaan siirtymiseen.
Monissa vanhoissa taloyhtiöissä esimerkiksi julkisivu tai ikkunat ovat tulossa käyttöikänsä päähän. Silloin on usein hyvä tilaisuus toteuttaa kerralla isompikin energiaremontti.
– Jos ei ole tehty mitään remontteja vaan taloa on vain vähän paikkailtu, niin tiivistäminen on yksi edullisimpia ja tehokkaimpia keinoja. Sen jälkeen tulevat ikkunat. Julkisivusaneeraukset taas ovat merkittäviä mutta kalliita.
Tarvittaessa selvityksillä voi selvitellä tarkemmin esimerkiksi lämmitystavan muutoksen kannattavuutta. Lamit suorittaa lämpöselvityksiä, joiden avulla taloyhtiöt voivat verrata nykyistä lämmitysmuotoaan haluamaansa lämmitystapaan. Vertailuja voi tehdä esimerkiksi kaukolämmön ja poistoilmalämpöpumpun välillä, tai maalämmön tai aurinkosähkölämmön välillä.
– Siihen voidaan ottaa mukaan kaikki uusiutuvat energiat ja jäteveden talteenotto ja kertoa, mikä niiden kannattavuus on hankkeessa olisi.
Toinen yhtiön tarjoama palvelu on aurinkoselvitys, jossa taloyhtiöt saavat tiedon tarvittavasta laitteistosta ja saatavilla olevasta tuotosta paikkakuntakohtaisesti.
Lämmitystavan vaihto on usein kiitollinen kohde, sillä vaikutukset kustannuksiin ovat huomattavia.
– Yleisin ja tehokkain tapa on siirtyminen öljy- tai kaukolämmöstä lämpöpumppujärjestelmään. Se tuo yleensä 40–60 prosenttia rahallista säästöä. Vanhoissa taloissa voi luvata, että 40 prosenttia säästetään. Joskus menee jopa yli 60 prosentin, mutta se vaihtelee tapauskohtaisesti.
Koituvat säästöt ovat usein niin suuria, että saneeraukset maksavat itsensä nopeasti takaisin. Se kuitenkin vaihtelee tapauskohtaisesti.
– Kuudesta yhdeksään vuoteen päästään yleensä. Neljä vuotta on älyttömän hieno, mutta sellaisiakin on. ARA myöntämä energia-avustus lyhentää maksuaikaa vielä hyvinkin vuoden tai kaksi.
2000-luvulla määräykset ovat tiukentuneet reilusti. Järvisen mukaan suurimmat säästöt on saavutettavissa 1990-luvun alussa tai sitä aikaisemmin valmistuneissa taloissa.
– Viisi vuotta sitten rakennetussa kerrostalossa energiankulutus voi olla vaikka 100 megawattituntia. 60-luvulla rakennetussa vastaavanlaisessa talossa, jossa on tismalleen yhtä monta asukasta ja joka on saman kokoinen, kulutus onkin 500 megawattituntia, Järvinen sanoo.
Jos energiakulutus on taloyhtiössä suurta, niin myös saavutettavissa olevat säästöt voivat olla valtavia. Sen vuoksi etenkin vanhoissa taloissa ollaankin erityisen kiinnostuneita energian säästämisestä.
– Jos kummastakin voi säästää puolet lämpöpumpulla, niin uudessa talossa säästöä tulee vain 50 megawattituntia, mutta vanhassa talossa se onkin 250 megawattituntia.
Esimerkkinä Järvinen mainitsee tamperelaisen kohteen, jonka kulutus oli ennen energiaremonttia vajaat 100 000 euroa. Säästöä saatiin 40 000 euroa. Toisessa jyväskyläläisessä kohteessa puolestaan saatiin pudotettua kuluja 52 prosenttia ainoastaan poistoilmalämpöpumpulla.
Jos taloyhtiö päättää ryhtyä selvityksen jälkeen toimenpiteisiin, Lamit toteuttaa tarvittaessa myös hankkeen kilpailutuksineen, sopimuksineen ja valvontoineen ja seuraa energiasäästöjen toteutumista.
Järvinen neuvoo, ettei taloyhtiöiden kannata tarttua esimerkiksi naapuritaloyhtiön energiaremontissa käytettyyn urakoitsijaan pelkän suosituksen perusteella.
– Jos yhtiö tekee esimerkiksi jossain asuntoalueella tai kaupungissa yhden kohteen, niin se tekee sen tarkoituksella halvemmalla. Kun siitä tulee hyvä, ja energiansäästö on onnistuessaan puolet, niin siitä tulee hyvä sana naapureille. Mutta seuraavissa taloyhtiöissä hinta saattaakin olla ihan eri.
Urakoitsijat kannattaa siis kilpailuttaa, ja tarvittaessa turvautua asiantuntijoiden apuun. Sopimus kannattaa Järvisen mukaan tehdä energiansäästöstä eikä laitteiden toimituksista.
– Olen kysynyt kaikilta asiakkailta, että haluatteko lämpöpumpun kullatuilla nupeilla ja älyttömän hienon näyttöpaneelin, mutta mitäs te sovitte säästöistä?
Lupaukset kannattaa vaatia kirjallisina ja mainita jo otsikkotasolla, että taloyhtiö on hakemassa sopimuksella energiansäästöä. Lisäksi Järvisen mukaan kannattaa niin ikään kirjallisesti sopia, että urakan aikana tiedotetaan asukkaille kaikesta, jotta vältytään ikäviltä yllätyksiltä.
– Esimerkiksi maalämpöpumpun asentaminen taloyhtiöön tarkoittaa sitä, että yleensä koko piha nurmikkoineen vedetään mullin mallin. Se voi olla asukkaalle aika iso järkytys, jos ei siitä ole ollut puhetta.
Yksi perinteinen ansa urakkasopimuksessa on myös odottamattomat lisätyöt, joista koituu helposti merkittäviäkin lisäkuluja.
ARAn energia-avustushakemuksen tekijän kannattaa olla ammattilainen, joka osaa antaa avustushakemukseen tarvittavat tiedot kaikista remonteista. Tukisummat voivat olla parhaimmillaan todella merkittäviä. Esimerkkinä Järvinen mainitsee kohteen, joka sai yli neljän miljoonan euron hankkeeseen tukea 890 000 euroa.
– Kyllä oli taloyhtiö mielissään, kun sai niin paljon rahaa hankkeeseen. Se on jo tavalliselle ihmiselle sellainen summa, ettei moni ole eläessään tienannut niin paljon.
Matalan kynnyksen energiansäästöä
Suurten remonttien lisäksi taloyhtiö voi säästää energiakustannuksissa myös pienemmillä toimenpiteillä. Esimerkiksi ilmastointilaitteet voi ja kannattaa säätää niin, että ne ovat toiminnassa silloin, kun niille on eniten tarvetta. Huonelämpötiloihin kannattaa kiinnittää huomiota, sillä yhden asteen matalampi lämpötila vähentää energiakustannuksia noin viisi prosenttia. Yhteisissä tiloissa kannattaa myös käyttää energiansäästölamppuja, jos vain mahdollista.
Yksi matalan kynnyksen tapa on myös asukkaiden valistaminen. Ikkunoiden tiivistäminen, vettä säästävät hanat ja muut vesikalusteet sekä oikea ilmastoinnin säätö auttavat kaikki pienentämään menoja. Asukkaita kannattaa myös rohkaista ilmoittamaan havaitsemistaan vioista esimerkiksi vesikalusteissa tai muissa koneissa. Epäkuntoisista laitteista voi koitua arvaamattomia piilokuluja.