Taloyhtiön hallitus on asunto-osakeyhtiön keskeinen toimielin, jolla on suuri päätösvalta taloyhtiön hoidossa, arvon säilyttämisessä ja kehittämisessä. Jostain syystä hallitukseen voi olla kuitenkin vaikea saada jäseniä tai sitten sinne ei pääse, vaikka haluaisi.
Teksti Teppo Hirvikunnas Kuvat ShutterStock
Taloyhtiön hallitukseen voi olla vaikea saada jäseniä, puhumattakaan, että joku ryhtyisi hallituksen puheenjohtajaksi. Toisaalta hallitukseen tuntuu olevan joskus vaikea päästä, vaikka haluaisi. Tähän on useita syitä. Suurin on varmaankin jonkinlainen pelko, joka johtuu ennen kaikkea siitä, etteivät asukkaat, osakkaat eivätkä nykyisen hallituksen jäsenetkään tiedä, mikä on taloyhtiön hallituksen tehtävä ja mitä se pitää sisällään.
Asukkaat ja osakkaat eivät siis välttämättä tiedä hallituksen toiminnasta, sen merkityksestä tai siitä, miten siihen voi edes liittyä. Puutteellinen tieto ja tiedotus voivat johtaa siihen, etteivät potentiaaliset jäsenet edes harkitse mukaan lähtemistä.
Taustalla voi olla myös epävarmuus siitä, onko itsellä riittävät tiedot ja taidot hallitustyöhön. Moni saattaa pelätä virheiden tekemistä tai kokea yleisemmin epävarmuutta omista kyvyistä.
Taloyhtiön hallituksen jäsenyys saattaa näyttäytyä myös epäkiitollisena työnä, josta ei välttämättä saa tunnustusta tai kiitosta. Hallitustyössä voi joskus kohdata ristiriitoja ja konflikteja muiden hallituksen jäsenten tai asukkaiden kanssa.
Ennen kaikkea kyse on omaisuuden hoidosta.
Myös olemassa olevan hallituksen tai yhtiökokouksen haluttomuus ja passiivisuus hallituksen jäsenten “rekrytoinnissa” ja hallituspaikkojen “kierrätyksessä” vaikuttaa halukkuuteen edes harkita hakemista. Jos sinne ei haluta uusia jäseniä, miksi hakea?
Näiden syiden tunnistaminen ja niihin puuttuminen voi auttaa houkuttelemaan uusia jäseniä taloyhtiön hallitukseen ja myös pohtimaan hallituksen kokoonpanon uudistamista.

Taloyhtiön hallitus
Taloyhtiön hallitus on asunto-osakeyhtiön keskeinen toimielin, jonka tehtävänä on hoitaa yhtiön asioita osakkaiden ja asukkaiden edun mukaisesti
Hallitus vastaa yhtiön hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallitus toimii yhdessä eli kaikki hallituksen jäsenet osallistuvat päätöksentekoon samanlaisin oikeuksin ja velvollisuuksin. Käytännössä hallituksen puheenjohtajan merkitys ja vastuu toiminnan pyörittämisestä on erityisesti pienissä yhtiöissä muiden hallituksen jäsenten roolia suurempi, vaikka asema ei juridisesti juurikaan eroa muiden jäsenten vastuusta.
Puheenjohtajan vastuulla on hallituksen koolle kutsuminen, hallituksen pöytäkirjan allekirjoittaminen sekä yhtiön nimenkirjoitusoikeuteen liittyvät asiat. Käytännössä hallituksen puheenjohtaja pitää muita hallituksen jäseniä tiiviimmin yhteyttä isännöitsijään ja valvoo hänen työtään.
Hallituksen muodollisiin perustehtäviin kuuluu muun muassa:
Hallinnon hoito: Hallitus vastaa taloyhtiön hallinnosta ja toiminnan järjestämisestä. Tähän sisältyy muun muassa yhtiökokousten järjestäminen, päätösten toimeenpano ja yhteistyö isännöitsijän kanssa.
Taloudenhoito: Hallitus huolehtii taloyhtiön taloudesta, kuten budjetoinnista, tilinpäätöksestä, vastikkeista ja lainojen hoidosta. Hallitus tekee taloudellisia päätöksiä ja seuraa talouden kehitystä.
Sopimusten solmiminen: Hallitus solmii sopimuksia taloyhtiön puolesta, kuten huolto- ja kunnossapitosopimuksia, isännöintisopimuksia ja muita tarvittavia sopimuksia.
Lainsäädännön noudattaminen: Hallitus vastaa siitä, että taloyhtiön toiminta noudattaa voimassa olevaa lainsäädäntöä, kuten asunto-osakeyhtiölakia, rakentamismääräyksiä ja muita soveltuvia lakeja.
Yhtiöjärjestyksen noudattaminen: Hallitus huolehtii siitä, että taloyhtiössä noudatetaan yhtiöjärjestystä ja sen määräyksiä.
Kyse on ennen kaikkea arvon ylläpitämisestä ja nostamisesta: Hallituksen tehtävä on huolehtia kiinteistön ja osakkeenomistajien hallinnoimien huoneistojen arvon ylläpitämisestä ja jopa sen kasvattamisesta.
Arvon ylläpitämisen kannalta keskeisiä hallituksen tehtäviä ovat:
Kunnossapito ja korjaussuunnittelu: Hallituksen tulee huolehtia, että taloyhtiön kiinteistöä ja rakennuksia hoidetaan asianmukaisesti. Tämä sisältää säännöllisen kunnossapidon sekä tarvittavien korjaus- ja parannushankkeiden suunnittelun ja toteuttamisen.
Taloudenhoito: Hallituksen tulee valvoa taloyhtiön taloutta ja varmistaa, että se on terveellä pohjalla. Tämä tarkoittaa esimerkiksi talousarvion ja tilinpäätöksen valmistelua, lainojen ja rahoituksen hallintaa sekä vakuutusten ylläpitoa.
On myös tärkeää, että hallitus huolehtii siitä, että taloyhtiön toiminta on läpinäkyvää. Tämä tarkoittaa avointa ja säännöllistä viestintää sekä osakkaiden kuulemista ja osallistamista päätöksentekoon.
Riskienhallinta: Hallituksen tulee tunnistaa ja arvioida taloyhtiön toimintaan liittyviä riskejä sekä toteuttaa tarvittavia toimenpiteitä niiden hallitsemiseksi. Tämä voi sisältää esimerkiksi turvallisuuteen, terveyteen ja ympäristöön liittyvien riskien arviointia ja ennaltaehkäisyä.
Kunnossapito ja korjaussuunnittelu: Hallituksen tulee huolehtia, että taloyhtiön kiinteistöä ja rakennuksia hoidetaan asianmukaisesti. Tämä sisältää säännöllisen kunnossapidon sekä tarvittavien korjaus- ja parannushankkeiden suunnittelun ja toteuttamisen.
Viihtyvyys ja yhteisöllisyys: Hallituksen tulee edistää taloyhtiön asukasviihtyvyyttä ja yhteisöllisyyttä esimerkiksi huolehtimalla yhteisten tilojen ja piha-alueiden kunnosta ja viihtyisyydestä, järjestämällä yhteisiä tapahtumia sekä valvomalla järjestyssääntöjen noudattamista ja edistämällä hyviä naapurisuhteita. Asukasviihtyvyydellä voi olla pitkällä aikavälillä yllättävän suuri vaikutus asuntojen arvoon.
Lisäksi hallituksen vastuulla on seurata taloyhtiön kehitystä ja tarpeita sekä reagoida muuttuviin olosuhteisiin ja haasteisiin. Tämä voi sisältää esimerkiksi energiatehokkuuteen liittyvät kysymykset, turvallisuuden parantamisen ja mahdollisuuksien mukaan asukkaiden erilaisiin tarpeisiin vastaamisen.
On myös tärkeää, että hallitus huolehtii siitä, että taloyhtiön toiminta on läpinäkyvää. Tämä tarkoittaa avointa ja säännöllistä viestintää sekä osakkaiden kuulemista ja osallistamista päätöksentekoon.
Hyvin toimiva hallitus vaikuttaa positiivisesti taloyhtiön arvoon, viihtyvyyteen ja yhteisöllisyyteen.
Hallituksen tehtävät voivat toki vaihdella yhtiöittäin ja riippua taloyhtiön koosta, iästä ja rakenteesta.
Hallitustyöskentely vaatii toki monenlaista osaamista, mutta tietoa on aina saatavana. Rutiinien hoitamisen lisäksi hallituksella on myös tehtäviä asukasviihtyvydessä.
Isännöinnin rooli
Isännöitsijällä on tärkeä rooli taloyhtiön hallitustyöskentelyn tukemisessa ja koulutuksen järjestämisessä. Isännöitsijä on taloyhtiön hallituksen tärkein yhteistyökumppani, joka auttaa hallitusta hoitamaan taloyhtiön asioita.
Koulutuksen ja infotilaisuuksien järjestäminen: Isännöitsijä voi auttaa järjestämään koulutuksia ja infotilaisuuksia taloyhtiön osakkaille ja asukkaille. Hän voi esimerkiksi toimia kouluttajana itse tai hankkia ulkopuolisia asiantuntijoita luennoitsijoiksi.
Perehdyttäminen: Isännöitsijä voi perehdyttää uudet hallituksen jäsenet hallitustyöskentelyyn ja taloyhtiön asioihin. Hän voi tarjota tukea ja neuvoja esimerkiksi talouden hoitamiseen, kunnossapitoon ja lainsäädäntöön liittyvissä kysymyksissä.
Tiedon jakaminen: Isännöitsijä voi toimia tiedon jakajana taloyhtiön hallituksen ja osakkaiden välillä. Hän voi esimerkiksi tiedottaa osakkaille tulevista koulutuksista, kokouksista ja muista hallitustyöhön liittyvistä asioista.
Yhtiökokousten järjestäminen: Isännöitsijä vastaa usein yhtiökokousten järjestämisestä ja valmistelee niihin liittyvät asiakirjat. Hän voi myös osallistua yhtiökokouksiin ja toimia siellä asiantuntijana.
Verkostoituminen: Isännöitsijällä voi olla laaja verkosto alan asiantuntijoita ja yhteistyökumppaneita. Hän voi auttaa hallitusta löytämään sopivia kouluttajia ja asiantuntijoita eri aiheisiin liittyen.
Vastuun jakaminen: Isännöitsijä voi auttaa hallitusta jakamaan vastuuta taloyhtiön asioista ja tukea hallitusta päätöksenteossa. Hän voi esimerkiksi ehdottaa hallitukselle toimenpiteitä tai ratkaisuja eri asioissa.
Miten hallitukseen jäseniä?
Taloyhtiön hallitukseen voi olla joskus vaikea saada jäseniä. Joskus tilanne saattaa olla sellainen, että taloyhtiö uhkaa jäädä kokonaan ilman hallitusta. Ja vaikka hallitus saataisiin kokoon, ainakaan sen puheenjohtajaksi ei halua kukaan.
Tyypillistä tällaisessa tilanteessa on esimerkiksi taloyhtiön pieni koko (vähän tai ei ollenkaan sopivia ehdokkaita), mahdollisesti taloudelliset haasteet, henkilökemiaan liittyvät ongelmat, runsas vuokralaisten määrä taloyhtiössä (omistajina paljon “kasvottomia” sijoittajia) tai tulossa olevat isot remontit.
Jos ja kun hallituksen merkityksestä, tehtävistä, niiden määrästä ja vastuista ei ole tietoa, ei ole ihme, ettei tehtävään ole välttämättä mielenkiintoa.
Hallitustyön kiinnostavuutta voi parantaa monella tavalla:
Tiedottaminen ja avoimuus on tärkeää. Tulee varmistaa, että osakkeenomistajat ymmärtävät taloyhtiön hallituksen merkityksen ja heidän oman vastuunsa osakkeenomistajina. Taloyhtiön asukkaille ja osakkaille tulisi kertoa hallituksen merkityksestä ja toiminnasta ja siitä, miten se vaikuttaa taloyhtiön arvoon ja asumisviihtyvyyteen.
Osakkaat eivät välttämättä edes tiedä, miten he voivat asettua ehdolle hallitukseen tai mitä ehdokkuus tarkoittaa käytännössä.
Selkeä ja avoin kommunikointi voi houkutella kiinnostuneita mukaan toimintaan. Mikään ei estä järjestämästä infotilaisuuksia tai avoimia hallituksen kokouksia, joihin kaikki osakkaat ovat tervetulleita. Näin asukkaat saavat käsityksen hallituksen toiminnasta ja voivat kysyä lisätietoja. Samalla saa tietoa siitä, ketkä saattavat olla oikeasti kiinnostuneita hallituksen jäsenyydestä.
Kannustakaa osakkaita asettumaan ehdolle – tämä lisää kiinnostusta hallitustyöhön.
Kaikkiaan taloyhtiöön tulisi luoda positiivinen ja kannustava ilmapiiri. Tämä tekee toiminnasta houkuttelevampaa uusille jäsenille ja auttaa pitämään nykyiset jäsenet mukana.
Positiivista ilmapiiriä ja yhteishenkeä voidaan vahvistaa esimerkiksi järjestämällä yhteisiä tapahtumia ja keskustelutilaisuuksia. Näin osakkaat voivat tutustua toisiinsa ja luoda luottamusta, mikä voi helpottaa hallituksen jäsenyyteen liittyviä ongelmia.
Jäsenhakuilmoitukset: Taloyhtiö voi tiedottaa aktiivisesti hallitukseen tarvittavista jäsenistä ja pyytää ehdokkaita ilmoittautumaan esimerkiksi ilmoitustaululla tai sähköpostitse. Tämä voi kannustaa osakkaita asettumaan ehdolle ja lisätä kiinnostusta hallitustyöhön.
Koulutus ja tuki: Taloyhtiön osakkaille ja asukkaille voidaan järjestää erilaisia koulutuksia ja infotilaisuuksia, jotka auttavat ymmärtämään hallitustyöskentelyä ja kannustavat osallistumaan siihen. Taloyhtiön hallitus voi esimerkiksi hyödyntää isännöinnin, isännöintiliiton tai muiden asiantuntijoiden tarjoamia koulutus- ja kurssimahdollisuuksia.
Koulutuksen ja tiedon jakamisen lisäksi kannattaa huomioida, että hallituksen jäsenille tarjotaan riittävästi tukea ja opastusta, jotta he tuntevat olonsa mukavaksi ja päteviksi tehtävissään. Tämä voi sisältää esimerkiksi mentoroinnin tai perehdyttämisen hallitustyöhön.
Palkitseminen: Myös hallituksen palkkioita voi olla syytä tarkistaa. Tyypillisesti hallitustyöskentelystä maksetaan vain enemmän tai vähemmän muodollinen korvaus. Palkkiot ja niiden maksuperusteet toki vaihtelevat. Kokouspalkkiot muutamasta kympistä sataseen.
Kysymys siitä, pitäisikö taloyhtiön hallituksen jäsenten ja puheenjohtajan palkkioiden olla mahdollisesti selvästi suurempia ei ole helppo asia. Selvää kuitenkin on että suuremmat palkkiot voivat lisätä osaltaan motivaatiota hallitustyöskentelyyn ja vastaavasti myös velvoittaa enemmän kuin pelkkä vapaaehtoisuus. Myös asukkailla ja osakkaille on tavallaan oikeus vaatia enemmän. Tämä voi kokonaisuudessaan johtaa tehokkaampaan toimintaan.
Toisaalta on huomioitava myös taloudellinen realiteetti: Monissa taloyhtiöissä, erityisesti pienemmissä, ei välttämättä ole varaa maksaa suuria palkkioita. Osakkaiden on arvioitava, miten paljon he ovat mahdollisesti valmiita maksamaan ylimääräistä vastiketta palkkioiden rahoittamiseksi.
Monet taloyhtiön hallituksen jäsenet tekevät työtä kuitenkin vapaaehtoisesti, eivätkä edes odota suuria palkkioita. He saattavat olla enemmän kiinnostuneita työstä sinänsä, yhteisöllisyydestä ja asumisviihtyvyyden parantamisesta kuin taloudellisista korvauksista. Ja näin sen tietenkin pitääkin olla.
Osakkaiden tulisi kuitenkin keskustella palkkioiden suuruudesta ja arvioida, mikä on sopiva taso heidän taloyhtiölleen ottaen huomioon hallituksen työmäärä, vastuut ja taloyhtiön taloudelliset resurssit.
Isännöitsijän roolin vahvistaminen: Jos taloyhtiön hallituksen toimintaedellytykset ovat heikot, voidaan myös harkita isännöitsijän roolin vahvistamista taloyhtiön hallinnossa. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi lisävastuiden siirtämistä isännöitsijälle tai hallituksen ja isännöitsijän työnjaon selkeyttämistä.
Hallituksen jäsenten vaihtuvuus: Jos hallituksen jäsenet vaihtuvat harvoin, voi olla vaikeaa saada uusia jäseniä mukaan. Joissakin tapauksissa pitkäaikaiset hallituksen jäsenet saattavat myös olla haluttomia ottamaan uusia jäseniä mukaan.
Myös muita kuin asukkaita tai osakkaita: Myös muita henkilöitä voidaan valita hallitukseen, jos yhtiöjärjestys ei sitä nimenomaisesti kiellä.
Onko hallitukseen pakko mennä?
Vaikka osakkeenomistajilla on tavallaan kollektiivinen vastuu taloyhtiöstä, niin ketään ei voi pakottaa saati valita hallitukseen ilman suostumusta. Ketään saisi painostaa hallitukseen; ennemminkin suostutella.
Jos haluaa pois hallituksesta?
Taloyhtiön hallitukseen menemisen kynnystä voi madaltaa myös tieto, että sieltä voi halutessaan erota, vaikka ei se suositeltavaa ole. Toimikausi on joka tapauksessa kerrallaan vain vuosi.
Jos haluat erota taloyhtiön hallituksesta, voit toimia seuraavasti:
Ilmoita aikeistasi: Kerro hallituksen puheenjohtajalle ja muille hallituksen jäsenille, että haluat erota hallituksesta. Voit tehdä tämän esimerkiksi sähköpostitse tai henkilökohtaisesti.
Anna kirjallinen eroilmoitus: Laadi kirjallinen eroilmoitus, jossa kerrot haluavasi erota hallituksesta ja ilmoitat eroamisen syy, jos haluat sen kertoa. Allekirjoita ja päivää eroilmoitus.
Osallistu ylimääräiseen yhtiökokoukseen: Hallituksen puheenjohtaja voi kutsua koolle ylimääräisen yhtiökokouksen käsittelemään eroasi. Yhtiökokous päättää, hyväksytäänkö ero ja valitaanko tilallesi uusi jäsen.
Varaudu siirtämään tehtävät: Kun ero on hyväksytty, ole valmis siirtämään tehtäväsi ja vastuusi uudelle hallituksen jäsenelle. Anna tarvittavat tiedot ja materiaalit, jotta uusi jäsen voi jatkaa tehtävien hoitamista.
Pysy tietoisena: Vaikka et enää ole hallituksen jäsen, voit edelleen osallistua taloyhtiön asioihin yhtiökokouksissa osakkaana. Pysy tietoisena taloyhtiön tapahtumista ja päätöksistä.
Huomioi ohjeet ja säännöt: Eroamisprosessi voi vaihdella taloyhtiöstä toiseen, joten tarkista taloyhtiön säännöt ja ohjeet ennen kuin ryhdyt toimiin.

Voiko hallitus evätä eronpyynnön?
Yleensä taloyhtiön hallitus ei voi evätä eronpyyntöä, mutta se voi pyytää eroavan jäsenen jatkamaan toimessaan, kunnes uusi jäsen on valittu tilalle. Taloyhtiön yhtiöjärjestyksessä ja lainsäädännössä saattaa olla eroamiseen liittyviä määräyksiä, joten on hyvä tutustua niihin ennen eroamista.
Asunto-osakeyhtiölaissa ei ole erityisiä säännöksiä hallituksen jäsenen eroamisesta, mutta yleisen oikeuskäytännön mukaan hallituksen jäsen voi erota tehtävästään omasta aloitteestaan. Käytännössä eroamispyyntöä ei yleensä evätä, mutta on tärkeää järjestää ylimääräinen yhtiökokous valitsemaan uusi jäsen eroavan tilalle, jotta hallituksen toiminta ei häiriintyisi.
Jos eroamisprosessiin liittyy ongelmia tai epäselvyyksiä, kannattaa kääntyä taloyhtiön isännöitsijän tai lakimiehen puoleen.
Mitä taloyhtiön hallitus voi tehdä, jos eroavan jäsenen tilalle ei saada uutta, koko hallitus haluaa erota tai hallitukseen ei saada yhtiökokouksessa yhtään halukasta?
Taloyhtiön hallitus on tärkeä osa asunto-osakeyhtiön hallintoa ja sen toimivuutta. Jos taloyhtiön hallituksesta eroaa jäsen tai koko hallitus haluaa erota, ja uusia jäseniä ei saada yhtiökokouksessa valittua, on syytä ryhtyä toimenpiteisiin tilanteen korjaamiseksi.
Ylimääräinen yhtiökokous: Jos taloyhtiön hallituksessa ei ole tarpeeksi jäseniä tai koko hallitus eroaa, voidaan ensimmäisenä toimenpiteenä järjestää ylimääräinen yhtiökokous. Tällöin yhtiökokouksen tavoitteena on valita uusi hallitus ja saada toiminta jälleen käyntiin.
Keskustelu osakkeenomistajien kanssa: Taloyhtiön hallituksen tulee keskustella osakkeenomistajien kanssa ja selvittää, miksi he eivät ole halukkaita ryhtymään hallituksen jäseniksi. Tämä voi auttaa löytämään ratkaisun ongelmaan ja saada ihmiset kiinnostumaan hallitustyöskentelystä.
Ulkopuolisen avun käyttäminen: Jos taloyhtiön hallitus ei saa uusia jäseniä, voi olla tarpeen palkata ulkopuolinen asiantuntija hoitamaan taloyhtiön hallintoa väliaikaisesti. Tämä voi olla esimerkiksi isännöitsijä, lakimies tai muu asiantuntija, joka pystyy auttamaan hallituksen tehtävien hoidossa.
Yhteistyö muiden taloyhtiöiden kanssa: Joskus taloyhtiöt voivat löytää ratkaisun yhteistyössä naapuritaloyhtiöiden kanssa. Esimerkiksi, voisitte harkita yhteisen hallituksen perustamista useamman taloyhtiön kesken tai jakaa resursseja ja asiantuntemusta. Tämä voi olla toimiva vaihtoehto myös tilanteessa, missä hallitukseen ei tunnu saatavan jäseniä.
Lakiasiantuntijan apu: Jos tilanne ei ratkea, kannattaa harkita lakiasiantuntijan konsultointia. He voivat tarjota oikeudellista neuvontaa ja ohjeita siitä, mitä muita vaihtoehtoja taloyhtiöllä on tilanteen ratkaisemiseksi.
Kyse on ennen kaikkea arvon ylläpitämisestä ja nostamisesta: Hallituksen tehtävä on huolehtia kiinteistön ja osakkeenomistajien hallinnoimien huoneistojen arvon ylläpitämisestä ja jopa sen kasvattamisesta.

Vaihtelua hallitukseen
Monesti taloyhtiön hallituksessa istuu vuosia samat ihmiset. Tähän on toki paljon luonnollisia ja hyviä syitä:
Tyytyväisyys ja luottamus: Jos taloyhtiön hallitus on toiminut hyvin ja osakkaat ovat tyytyväisiä sen työhön, he saattavat haluta säilyttää vakiintuneen kokoonpanon ja jatkuvuuden hallituksen toiminnassa. Osakkaat saattavat tuntea vahvaa luottamusta pitkäaikaisiin hallituksen jäseniin ja kokea, että he ovat parhaita edustamaan heidän etujaan.
Asiantuntemus: Pitkäaikaisilla hallituksen jäsenillä on usein hyvä tuntemus taloyhtiön asioista ja historiasta. Osakkaat saattavat arvostaa tätä asiantuntemusta ja kokea sen olevan välttämätöntä tehokkaalle päätöksenteolle.
Muutosvastarinta: Ihmisillä on taipumus suosia tuttua ja turvallista, ja muutokset koetaan usein epävarmuutta ja riskiä tuovina. Osakkaat saattavat pelätä, että uudet hallituksen jäsenet eivät ole yhtä päteviä tai että heidän valintansa johtaa epäjärjestykseen.
Puutteellinen tieto vaihtoehdoista: Osakkaat eivät välttämättä tunne muita ehdokkaita tai ole tietoisia heidän taidoistaan ja näkemyksistään, mikä voi johtaa siihen, että he suosivat tuttuja, nykyisiä hallituksen jäseniä.
Aktiivisten ehdokkaiden puute: Jos osakkailla ei ole vaihtoehtoisia ehdokkaita, he saattavat kannattaa vanhan hallituksen jatkokautta, koska eivät halua ottaa riskiä valitsemalla tuntemattomia tai kokemattomia henkilöitä.
Ajanpuute ja vastuun jakaminen: Osakkaat saattavat ajatella, että nykyiset hallituksen jäsenet ovat valmiita ottamaan vastuuta taloyhtiön asioista, jolloin heidän ei tarvitse itse osallistua hallitustyöhön. Tämä voi johtaa siihen, että he kannattavat vanhan hallituksen jatkokautta.
Viestinnän puute: Jos taloyhtiössä ei ole avointa ja tehokasta viestintää, osakkaat eivät ehkä ole tietoisia mahdollisista ongelmista tai parannuskohteista hallituksen toiminnassa. Tämä voi johtaa siihen, että he kannattavat nykyisen hallituksen jatkokautta.
Miksi taloyhtiön hallituksessa olisi hyvä olla vaihtuvuutta?
Vaihtuvuus tuo mukanaan uusia ajatuksia ja perspektiivejä hallituksen toimintaan. Tämä voi auttaa parantamaan päätöksentekoa, kehittämään taloyhtiötä ja löytämään uusia tapoja ratkaista ongelmia.
Vaihtuvuus myös varmistaa, että eri asukkaiden näkemykset ja etunäkökohdat otetaan huomioon hallituksen toiminnassa. Tämä edistää tasapuolisuutta ja demokratiaa taloyhtiössä.
Vaihtuvuus jakaa vastuuta hallituksen jäsenten kesken ja auttaa välttämään liiallista vastuuta yksittäisillä henkilöillä.
Uudet hallituksen jäsenet voivat tuoda mukanaan uutta osaamista, tietoa ja kokemusta, mikä voi auttaa parantamaan taloyhtiön toimintaa. Samalla vanhat jäsenet voivat siirtää tietoa ja kokemusta uusille jäsenille.
Vaihtuvuus hallituksessa voi lisätä yhteisöllisyyttä taloyhtiössä, kun asukkaat tuntevat olevansa osa hallinnollista prosessia ja voivat vaikuttaa siihen.
Vaihtuvuus estää hallituksen muodostumasta liian sisäänpäin kääntyneeksi ryhmäksi, joka ei kuuntele muiden asukkaiden näkemyksiä. Tämä auttaa säilyttämään avoimen ja rehellisen ilmapiirin taloyhtiössä.
Hallituksen jäsenten vaihtuminen antaa taloyhtiölle mahdollisuuden uudistua ja kehittyä. Se voi tuoda uusia ideoita ja parannusehdotuksia, joiden avulla taloyhtiö voi pysyä ajan tasalla ja tarjota asukkailleen parhaan mahdollisen asuinympäristön.
Hallituksessa ja ýhtiökokouksessa pitäisi keskustella avoimesti hallituksen kokoonpanosta ja sen merkityksestä taloyhtiön toiminnalle. Osakkaiden rohkaiseminen esittämään kysymyksiä ja ilmaisemaan mielipiteitään voi auttaa heitä näkemään eri vaihtoehtoja ja harkitsemaan uusien jäsenten valintaa hallitukseen. Tiedottaminen ja ehdokkaiden esittely ennen yhtiökokousta voi myös parantaa osakkaiden tietoisuutta vaihtoehdoista ja auttaa heitä tekemään harkittuja päätöksiä hallituksen kokoonpanosta.
Jotta taloyhtiön osakkaat olisivat valmiita harkitsemaan uusia jäseniä hallitukseen, on tärkeää edistää avointa vuoropuhelua ja tiedonkulkua. Osakkaat voivat yhdessä keskustella taloyhtiön tavoitteista ja tarpeista, ja miten erilaiset hallituksen kokoonpanot voisivat edistää näitä tavoitteita. Myös koulutus ja mentorointi voi auttaa uusia ehdokkaita saamaan luottamusta ja taitoja, jotta heidän valintansa hallitukseen olisi helpompaa.
Yhtiöjärjestyksessä tai muissa ohjeistuksissa voi olla määriteltynä toimikausien pituudet. Tämä antaa selkeän odotuksen siitä, että hallituksen jäsenten on jossain vaiheessa luovuttava paikastaan uusille jäsenille. Esimerkiksi yhden jäsenen on aina vaihduttava.
Myös hallituspaikkojen lukumäärää on hyvä arvioida. Liian suuri saattaa tehdä päätöksenteosta jäykkää, mutta toisaalta useampi jäsen tuo myös paljon etuja ja laajentaa demokratian toteutumista.

Vuokralaisen ääni kuuluviin
Hallituksen olisi hyvä ottaa myös taloyhtiössä vuokralla asuvat asukkaat huomioon. Etenkin, jos heidän lukumääränsä on suuri. Tämä on myös vuokra-asuntoja omistavien osakkeenomistajien etu. Vuokra-asuntojen omistajat haluavat varmaan, että heidän vuokralaisensa viihtyvät talossa.
Vuokralaisella ei sinänsä ole oikeutta osallistua yhtiökokoukseen paitsi:
– Jos yhtiössä on vähintään viisi osakehuoneistoa, joilla on eri omistajat.
– Kokouksessa vahvistetaan tai muutetaan järjestyssääntöjä, kokouksessa käsitellään yhteisten tilojen käyttöä tai kunnossapitoa, joka vaikuttaa olennaisesti huoneiston tai yhteisten tilojen käyttöön. Näitä isoja kunnossapitoasioita ovat esimerkiksi putkiremontti, ikkuna- ja julkisivuremontit, porrashuoneremontti ja piharemontit. Ne vaikuttavat oleellisesti myös vuokralaisen elämään taloyhtiössä ja siksi onkin suotavaa, että vuokralaisetkin sanovat mielipiteensä.
Vuokralaisella on yhtiökokouksessa vain puheoikeus. Oikeuksia kannattaa käyttää, sillä yhtenä talon asukkaista vuokralaisella voi olla oivaltavia kannanottoja esimerkiksi talon tilojen käytöstä.
Äänioikeus on vain osakkeenomistajan antamalla valtakirjalla. Jos asunnon omistaja itse ei pääse paikalle, hänen kannattaakin rohkaista vuokralaistaan osallistumaan kokoukseen. Vielä pidemmälle vietyä luottamusta osoittaa, että osakas antaa vuokralaiselleen valtakirjan. Silloin vuokralainen edustaa osakasta kokouksessa ja hän saa myös äänestää.
Usein vuokralaiset asuvat taloyhtiön pienimmissä asunnoissa – yksiöissä ja kaksioissa. Heidän intressinsä voivat joissakin tapauksissa erota suurempien omistusasuntojen omistajien tarpeista. Silloin taloyhtiön järkevän ja asukaslähtöisen hoidon kannalta on tärkeää, että myös vuokralainen kertoo näkemyksensä. Taloyhtiön houkuttelevuus vuokralaisen näkökulmasta on aina hyödyksi asuntosijoittajille ja vuokranantajille uusien vuokralaisten houkuttelussa.

Miksi pitkäaikaiset hallituksen jäsenet saattavat kuitenkin olla haluttomia ottamaan uusia jäseniä mukaan?
Pitkäaikaiset hallituksen jäsenet saattavat olla haluttomia ottamaan uusia jäseniä mukaan useista syistä.
He ovat saattaneet rakentaa vahvan aseman hallituksessa ja saattavat pelätä, että uudet jäsenet muuttavat valtasuhteita tai kyseenalaistavat heidän asemansa.
Pitkäaikaiset jäsenet ovat tottuneet tiettyihin rutiineihin ja toimintatapoihin. Uudet jäsenet voivat tuoda mukanaan uusia ideoita ja näkökulmia, mikä voi tuntua uhkaavalta tai epämukavalta.
Pitkäaikaisilla jäsenillä saattaa olla vahva luottamus toisiinsa, ja he saattavat epäillä, voivatko uudet jäsenet sitoutua yhtä vahvasti taloyhtiön etujen ajamiseen.
Ihmiset ovat usein vastahakoisia muutoksille, ja pitkäaikaiset jäsenet saattavat kokea, että uudet jäsenet vaarantavat vakiintuneet käytännöt ja toimintamallit.
Ratkaisuna voi olla avoimen ja rakentavan vuoropuhelun luominen hallituksen jäsenten ja osakkaiden välille. Keskustelemalla yhteisistä tavoitteista, arvoista ja odotuksista voidaan rakentaa luottamusta ja yhteisymmärrystä. Myös hallituksen jäsenten kouluttaminen ja perehdyttäminen voi auttaa heitä ymmärtämään muiden näkökulmia ja rohkaista heitä ottamaan vastaan uusia jäseniä.
Koulutusta ja kursseja
Hallitustyöskentelystä on saatavana kirjallisuutta ja tarjolla on myös erilaisia verkkokursseja. Ne keskittyvät pääosin hallituksen tärkeisiin perustehtäviin. Tämä saattaa olla osaltaan syynä myös siihen että, hallituksissa asumisviihtyvyyden kehittämisessä, yhteishengen luomisessa ja esimerkiksi haastavien tilanteiden käsittelyssä on usein kehittämisen varaa.
Kiinteistöliiton jäsenille on tarjolla useita maksuttomia verkkokursseja:
“HTHJ – Hyväksytty taloyhtiön hallituksen jäsen” on taloyhtiöiden hallituksen jäsenille ja puheenjohtajille suunnattu verkkokurssi-kokonaisuus HTHJ koostuu viidestä kurssista: Hallituksen tehtävät ja vastuu, taloyhtiön yhtiökokous, talous, sopimukset ja kilpailutus ja kiinteistön ylläpito.
Myös Hämeen ammattikorkeakoulun Taloyhtiön hallitustyöskentely haltuun -verkkokurssi tarjoaa hyvät perustiedot hallituksen tehtävistä ja vastuista ja vinkkejä, miten lukea tilinpäätöstä.
Kiinteistöliitto

Hämeen ammatikorkeakoulu

Turvaa vakuutuksista
Taloyhtiön hallituksen jäsen tai jäsenyyttä harkitseva saattaa olla huolissaan vastuukysymyksistä. Tämä on luonnollista. Taloyhtiö voi kuitenkin ottaa hallituksen jäsenille erilaisia vakuutuksia, jotka tarjoavat suojaa erilaisilta riskeiltä ja vastuukysymyksiltä. Tässä muutamia yleisimpiä vakuutuksia, joita taloyhtiö voi harkita hallituksen jäsenilleen:
Vastuuvakuutus: Kattaa hallituksen jäsenille mahdollisesti aiheutuvia vahingonkorvausvastuita, jotka liittyvät heidän tehtäviinsä taloyhtiön hallituksessa. Vastuuvakuutus voi korvata esimerkiksi taloyhtiölle tai kolmansille osapuolille aiheutuneita vahinkoja, jotka johtuvat hallituksen jäsenen huolimattomuudesta tai virheestä.
Oikeusturvavakuutus: Kattaa hallituksen jäsenten oikeudenkäyntikuluja, jos he joutuvat oikeusprosessiin liittyen taloyhtiön hallituksen toimintaan. Oikeusturvavakuutus voi korvata esimerkiksi asianajajan palkkiot ja oikeudenkäyntikulut.
Tapaturmavakuutus: Taloyhtiö voi ottaa hallituksen jäsenille tapaturmavakuutuksen, joka kattaa henkilövahinkoja, jotka voivat aiheutua hallituksen jäsenille heidän hoitaessaan tehtäviään taloyhtiön hallituksessa.
Toiminnan keskeytysvakuutus: Tämä vakuutus voi korvata taloyhtiölle aiheutuvia ylimääräisiä kuluja, jos hallituksen toiminta keskeytyy esimerkiksi hallituksen jäsenten sairastumisen, tapaturman tai muun odottamattoman syyn takia.
On tärkeää huomata, että vakuutusten kattavuus ja ehdot voivat vaihdella eri vakuutusyhtiöiden ja sopimusten välillä
Näissä ja taloyhtiön muissakin vakuutuksissa kannattaa aina käyttää vakuutusmeklaria:
Vakuutusmeklari on riippumaton asiantuntija, joka toimii asiakkaan eli vakuutuksenottajan edustajana ja neuvonantajana vakuutusasioissa. Meklarin rooli taloyhtiön hallituksen jäsenten vastuuvakuutuksen hankinnassa on auttaa taloyhtiötä löytämään parhaiten sen tarpeisiin ja riskeihin soveltuva vakuutus. Vakuutusmeklarin palveluista aiheutuvat kustannukset yleensä sisältyvät meklarin vakuutusyhtiöiltä saamaan palkkioon eivätkä siten lisää asiakkaan kustannuksia merkittävästi.
Lisäksi on hyvä keskustella isännöitsijän kanssa vakuutusten tarpeellisuudesta ja kattavuudesta.
Lisätietoja erilaisista hallituksen vakuutuksista:


Kysyimme vakuutuksista Howden Finlandin asiakkuuspäälliköltä Jenni Riskilältä:
Millaisia vakuutuksia te suosittelette taloyhtiön hallituksen jäsenille?
Kiinteistövakuutus sisältää yleensä aina hallinnonvastuuvakuutuksen, jonka vakuutusmäärä on vakuutusyhtiöstä riippuen 34 000–200 000 euron välillä. Lisäksi suosittelemme hallitukselle lisäturvaa, jonka saa vakuutusmeklareilta.

Mitä ne pitävät sisällään ja ennen kaikkea mitä eivät?
Kiinteistövakuutukseen sisältyvän hallinnonvastuuvakuutuksen tarkoituksena on korvata taloudellisia vahinkoja, joista taloyhtiön hallitus on vastuussa. Suurin osa vahinkoilmoituksista koskee taloyhtiöiden remontti- ja korjaustöitä. Tärkein puute hallinnonvastuuvakuutuksessa on hallituksen kannalta mahdollisen rikostutkinnan aiheuttamat selvittelykulut ja rikossyytteiden puolustuskustannukset, joita kiinteistövakuutuksen hallinnonvastuuvakuutus ei korvaa. Tällaisia tilanteita voi syntyä esimerkiksi liukastumis- ja lumenputoamisvahinkojen yhteydessä.
Minkä hintaista vakuuttaminen on?
Kiinteistövakuutuksessa mukana olevan hallinnonvastuuvakuutuksen hinnoittelu vaihtelee vakuutusyhtiöittäin. Vakuutusmeklareilta saatavat hallinnonvastuun lisäturvat maksavat riippuen vakuutusturvan kattavuudesta noin 150 euroa vuodessa. Eri vakuutusmeklaritoimijoiden lisäturvissa voi olla huomattaviakin eroja.