Ilmasto lämpenee ja sateet lisääntyvät tulevaisuudessa. Se asettaa myös uusia haasteita asuinrakennuksille, jotka on suunniteltu alunperin toisenlaisiin olosuhteisiin. Valtioneuvosto tilasi kolmelta korkeakoululta ja THL:lta tutkimuksen, joka valottaa näköpiirissä olevia muutoksia ja antaa taloyhtiöille ehdotuksia toimenpiteistä.
Teksti Teppo Hirvikunnas Kuvat ShutterStock
Tampereen yliopiston, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Aalto-yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston valtioneuvostolle laatima tutkimus osoittaa, että muuttuva ilmasto lisää Suomessa ennen kaikkea rakennusten lämpenemistä ja rakenteiden homehtumisriskiä. Asuntojen lämpötilat nousevat jo nykyisessä ilmastossa huolestuttavan korkeiksi. Tämä ei vaikuta pelkästään asumisviihtyvyyteen vaan myös terveyteen. Ilmastonmuutos vaikuttaa myös viistosateiden määrään, mikä puolestaan voi aiheuttaa kosteusvaurioita ja homeongelmia rakennuksissa.
Miten varautua?
Taloyhtiöissä tulisi viimeistään nyt havahtua asiaan ja laatia vähintään jonkinlainen strategia uhkien varalta.
1. Säännölliset kuntotutkimukset ja kiinteistön kunnon säännöllinen seuranta ehkäisee kosteusvaurioiden syntymistä. Riskialttiit rakenteet ja mahdolliset kosteusvauriot havaitaan ajoissa. Kiinteistön nykyiset kosteusvauriot tulee korjata viipymättä ja oikeilla toimenpiteillä. Kuntotutkimuksiin kuuluvat myös rakennuksen vaipan ilmanpitävyysmittaukset. Korjaustoimenpiteiden tulisi olla oikeanlaisia ja toteutettu ajoissa. Tiivistävien korjaustoimien jälkeen tulee huolehtia myös rakennuksen ilmanvaihto- ja lämmitysjärjestelmän tasapainotuksesta.
2. Hulevesijärjestelmien toiminta ja riittävyys: Hulevesiverkostojen tulevissa peruskorjaustöissä suositellaan mitoittamaan hulevesijärjestelmät oleellisesti nykyistä suuremmille vesimäärille, jotta kapasiteetti on riittävä myös tulevaisuuden ilmastossa. Erityisesti uusilla rakennettavilla alueilla, mutta mahdollisuuksien mukaan myös vanhoilla rakennusalueilla, suurempien hulevesimäärien imeytys viheralueille tulisi olla ensisijainen vaihtoehto.
3. Jos kiinteistö sijaitsee tulvariskialueilla, tulviin tulee varaututua ja rakennuksilla tulee olla riittävät tulvasuojaukset,
4. Lämpötilan säätely ja kuumuuden torjunta. Yhä kuumemmat kesät ja sisätilojen lämpeneminen heikentävät merkittävästi asumisviihtyvyyttä ovat jopa terveysriski erityisesti vanhemmille ihmisille. Passiiviset auringonsuojaratkaisut, kuten kaihtimet ja tuuletusikkunat, voivat auttaa vähentämään rakennusten ja asuintilojen lämpenemistä, mutta eivät yksinään riitä. Aktiivisen jäähdytyksen lisääminen on tarpeen erityisesti helleaaltojen aikana.
Lämmityskauden ulkopuolisten huonelämpötilojen rajoja tulisi tarkastella uudelleen. Nyt huoneilman lämpötila ei saisi olla yli 26 astetta, ellei lämpötilan kohoaminen johdu ulkoilman lämpimyydestä. Mutta siitähän tämä kesällä nimen omaan johtuu. Ja tuo 26 astetta on monelle jo aivan liian paljon.
5. Ilmanvaihdon tehostaminen: Ilmanvaihtojärjestelmien tehostaminen on tärkeää, jotta sisäilman laatu pysyy hyvänä ja kosteusvaurioiden riski vähenee. Oikein toimiva ilmanvaihto auttaa myös pitämään sisälämpötilan mukavana. Yllättäen myös eristyksen parantaminen auttaa pitämään sisälämpötilan alempana.
6. Taloyhtiöiden tulisi panostaa myös asukkaiden kouluttamiseen ja tiedottamiseen kosteusvaurioiden ja huoneistojen korkeiden lämpötilojen ehkäisemiseksi. Tiedotus voi sisältää esimerkiksi ohjeita ilmanvaihdon säätämiseen, energiansäästöön ja sisäilman laadun ylläpitoon.
Näiden toimenpiteiden toteuttaminen vaatii toki taloyhtiöiltä investointeja, mutta pitkällä tähtäimellä ne voivat säästää kustannuksia sekä parantaa asukkaiden terveyttä ja asumisviihtyvyyttä.
Kuumempia kesiä, lisääntyviä sateita ja kosteusvaurioita. Ja mikä ratkaisuksi?
Kuuntele myös QR-koodin linkistä löytyvä haastattelu, jossa Tampereen yliopiston dosentti Jukka Lahdensivu keskustelee toimittaja Matti Keräsen kanssa tulevaisuuden sääennusteista ja niiden vaikutuksista asumiseen: Kuumempia kesiä, lisääntyviä sateita ja kosteusvaurioita. Ja mikä ratkaisuksi?
