Aurinkosähkö kiinnostaa taloyhtiöissä enenevissä määrin. Sellaista yhtiötä ei olekaan, jolle aurinkosähköjärjestelmä ei sopisi, sanoo aurinkopaneeleiden asiantuntija.
Teksti Maria Markus Kuvat ShutterStock
Kukapa ei haluaisi asua taloyhtiössä, jossa ei nahistella? Asioista sovittaisiin sopuisasti yhtiökokouksissa ja arki sujuisi mutkattomasti yhteiseen hiileen puhaltaen.
Totuus kuitenkin on, että harvassa taloyhtiössä vältytään kokonaan ristiriidoilta.
– Käsittelemme vuosittain noin kaksisataa tapausta, joko sovittelulla tai konsultoinnilla. Mutta se, kuinka paljon meille tulee juttuja, ei varmasti täysin kerro, paljonko riitoja todellisuudessa on, sanoo hankepäällikkö Kethlin Lörincz Naapuruussovittelun keskuksesta.
Hän kertoo, että koronavuosina, kun ihmiset siirtyivät etätöihin, yhteydenottojen määrä tuplaantui.
– Kotona oleskelu ja touhuaminen vaikuttaa siihen, että ollaan enemmän tekemisissä naapureiden kanssa.
Naapuruussovittelun keskus on vuodesta 2015 lähtien toiminut Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen rahoittama hanke, jonka puitteissa sovitellaan asumiseen ja naapuruuteen liittyviä konflikteja ympäri Suomea sekä koulutetaan muun muassa isännöitsijöitä konfliktien ennaltaehkäisyyn ja asukasrauhan palauttamiseen.
– Työskentelemme niin asunto-osakeyhtiöiden, vuokratalojen kuin asumisoikeustalojen kanssa.
Monenlaiset riidat
Naapureiden väliset riidat syntyvät yleisimmin ihmisten erilaisista elämäntavoista ja vuorokausirytmeistä. Usein kärjistävänä tekijänä on äänimaailma, kuten lemmikkien tai lasten äänet, tai harrastamisesta syntyvät äänet. Kesäisin korostuvat pihaan liittyvät asiat, kuten pihakäyttäytyminen, kukkaistutukset tai lasten leikit pihalla.
Useinkaan kyse ei siis ole järjestyssääntöjen rikkomuksista. Sovittelija Pasi Ojala sanoo, että vaikka kyse on ihmisten erilaisista käsityksistä normaaliin elämään kuuluvista asioista, ne ovat myös aitoja häiriökokemuksia, joihin tarvitaan monesti apua tilanteiden selvittelemiseksi. Pattitilanteesta pyritään pääsemään eteenpäin tuomalla osapuolet yhteen.
– Emme lähde ratkaisemaan asiaa tai edes tutkimaan, että kumpikohan on oikeassa tai väärässä. Luotamme siihen, että kun osapuolet pystyvät neuvottelemaan keskenään, on mahdollista löytää riittävä asumisrauha. Otamme siis riidan molemman osapuolen kokemukset aitoina ja oikeina, ja kannustamme keskusteluyhteyden löytämiseen, hän kertoo.
Toinen taloyhtiöiden yleinen riitatilanne juontuu Pasi Ojalan mukaan yhteisöön liittyvistä, usein melko epäselvistä ja monimutkaisistakin tilanteisista. Niihin liittyy usein taloyhtiön hallituksen tai talotoimikunnan toiminta ja sisäiset ristiriidat.
– Usein joku, esimerkiksi entinen puheenjohtaja tai pitkäaikainen asukas, on lähtenyt kyseenalaistamaan jotain uudistusta tai uutta toimintatapaa. Välienselvittely on saattanut alkaa vaikkapa pihalla tai talon omassa Facebook-ryhmässä, ja lopulta tilanne on heikentänyt ilmapiiriä yhteisössä laajemminkin.
Usein kyse on myös siitä, ettei tieto välity riittävän avoimesti hallitukselta tai isännöitsijältä osakkeenomistajille.
Yhdistävänä tekijänä kaikissa taloyhtiöiden riitatapauksissa on yleensä kuitenkin aina se, että vuorovaikutus on mennyt tavalla tai toisella pieleen, tai sitä ei ole ollenkaan.
– Yritämme aina auttaa osapuolia luomaan tervettä ja rakentavaa vuorovaikutusta niin, että riidan osapuolet voivat käsitellä rauhallisesti keskinäisiä häiriötekijöitä tai ristiriitoja, Ojala sanoo.
Keskustelun ja kuuntelun tärkeys
Kun Naapuruussovittelun keskukseen tulee yhteydenotto riitatilanteeseen liittyen, ensimmäiseksi sovitaan erillistapaamiset kaikkien osapuolten kanssa.
– Keskustelemme jokaisen kanssa yksitellen tilanteesta, toiveista ja näkökulmista, ja valmistaudumme yhteistapaamiseen miettimällä, miten tilannetta voisi lähteä ratkomaan, Kethlin Lörincz kertoo.
– Erilliskeskusteluissa sovittelija saa tilanteesta hyvän kokonaiskuvan kaikkien näkökulmat huomioiden.
Itse sovittelussa, johon paikalle tulevat lopulta kaikki osapuolet, sovittelija ohjaa keskustelua, asettaa kysymyksiä ja antaa osapuolille mahdollisuuden vastata. Päälle puhumista ei sallita, vaan avaintekijänä on kuunteleminen.
– Jo se, että pysähtyy kuuntelemaan toisen näkemyksiä, saattaa avata itselle uusia näkökulmia ja ajatuksia. Monesti sovittelun aikana huomataankin, että on itse ymmärtänyt toisen ihmisen alun perin aivan väärin, hän sanoo.
Joskus sovittelijaa pyydetään osallistumaan yhtiökokouksiin tai asukastilaisuuksiin, sillä pinnan alla kytevät konfliktit nousevat niissä helposti esiin.
– Jos kiista koskee koko taloyhtiötä, on tärkeää miettiä, miten asiat otetaan demokraattisesti huomioon, ja päättää, miten asioita lähdetään käsittelemään. Sääntöjen sopiminen on tosi tärkeää dialogin mahdollistamiseksi.
Kethlin Lörincz.
Pasi Ojala.
Isännöitsijän ja hallituksen rooli
Isännöitsijä voi Kethlin Lörinczin mukaan vaikuttaa omalla toiminnallaan paljonkin siihen, eskaloituuko konflikti vai saadaanko se hiipumaan ja ratkaistuksi.
– Usein koetaan, että isännöitsijä on asettunut toisen puolelle, ja tilanne nähdään epäoikeudenmukaisena.
Isännöitsijän olisi siis tärkeää pitää pää kylmänä, kuunnella asukkaita, kerätä tietoa tasapuolisesti ja mahdollisuuksien mukaan ohjata keskustelemaan naapurin kanssa. Lörincz neuvoo, että isännöitsijän tulisi myös kommunikoida selkeästi, että hän käsittelee asiaa, tai jos asia kuulu lainkaan hänen työtehtäviinsä – esimerkiksi henkilöriitojen kohdalla – ohjata asia sovittelijalle.
Ja sovittelu kannattaa tilata ajoissa, vaikka kuinka tekisi mieli lakaista riita maton alle ja ajatella, että kyllä aika korjaa.
– Isännöitsijän tai hallituksen pöydälle saattaa kertyä iso pino selvitettäviä asioita, mutta on tärkeää, että pieniinkin asioihin tartutaan ennen kuin tilanteet pahenevat. Se säästää kaikkien aikaa. Meille voi soittaa myös ihan vain neuvoja saadakseen.
Kaikkea ei saa sovituksi
Osa Naapuruussovittelun keskukseen tulevista jutuista päättyy erillistapaamisiin eikä yhteisen pöydän ääreen siis päädytä koskaan. Se voi Kethlin Lörinczin mukaan johtua siitä, että ihmiset eivät yksinkertaisesti ole halukkaita kohtaamaan toisiaan.
Toinen, parempi vaihtoehto on se, että tilanne on kohentunut jo sen johdosta, että sovittelijan kanssa on käyty tilannetta erilliskeskusteluissa yksityiskohtaisesti läpi. Niinpä tarvittava muutos asenteissa ja ajattelutavoissa on tapahtunut jo sitä kautta.
Mutta joitakin prosentteja riitatapauksista jää siis tyystin ratkaisematta.
– Se tarkoittaa sitten sitä, että ihmiset joko jatkavat elämistä asian kanssa, lähtevät käräjille tai muuttavat pois, Lörincz summaa.