Yhteisöllisyydestään ja kauneudestaan palkittu nastolalainen Aurinkolinna tarjoaa historiallisessa miljöössä yhteisöllisyyttä, ylellisyyttä ja runsaan palvelutarjonnan.
Teksti Joni Nikkola Kuvat Sebastian Ratu, Kari Härkönen & Joni Nikkola
Aurinkolinna Lahden Nastolassa on monellakin tapaa poikkeuksellinen taloyhtiö. Historiallinen kartanomainen rakennus on jo ulkoapäin huomiota herättävä. Ilta-Sanomien äänestyksessä rakennus valittiin vuonna 2019 Suomen kauneimmaksi asuinrakennukseksi. Erityiseksi yhtiön tekee myös sen runsas palveluvalikoima. Kiinteistöliitto Päijät-Häme ry valitsi Aurinkolinnan vuonna 2022 Päijät-Hämeen parhaaksi taloyhtiöksi. Teemana kilpailussa oli yhteisöllisyys.
Aurinkolinna rakennettiin vuonna 1925 nivel- ja luutuberkuloosia sairastavien lasten parantolaksi. Kyseessä on eri tauti kuin tunnetumpi keuhkotuberkuloosi, ja siitä myös parannuttiin. Toisen maailmansodan aikana rakennus toimi sotasairaalana, kunnes palasi sodan jälkeen tuberkuloosisairaalaksi. Taloyhtiön edustaja Matti Pietilä on kirjoittanut rakennuksen historiasta 700 sivua, ja jo pikaesittely pursuilee kiehtovia yksityiskohtia:
”Parantolan alilääkäristä Aino Järvelästä tuli päällikkölääkäri, eli hän johti sotasairaalaa. Hänestä tehtiin majuri, vaikka hän oli nainen, ja hänellä oli Puolustusvoimien upseereita alaisenaan.”
1960-luvulla tuberkuloosi alkoi olla voitettu, jolloin rakennuksessa aloitti kehitysvammalaitos. Kehitysvammaisten hoito jatkui eri muodoissaan vuoteen 1989 asti. Sen jälkeen Aurinkolinna toimi muutaman vuoden ensin SPR:n ja sitten valtion vastaanottokeskuksena muun muassa Somalian sisällissodan ja Jugoslavian hajoamissotien pakolaisille.
”Vuonna 1993 loppui pakolaiskeskustoiminta, ja siinä kohtaa ei rakennuksille löytynyt uutta käyttöä. Kunta oli kovasti kiinnostunut näistä maista ja lopulta saikin ostettua parantolan maat.”
Ympäröiville maille rakennettiin pikkuhiljaa omakotialue, ja pihapiirissä olleet entiset työntekijöiden asuntolat muutettiin taloyhtiöiksi asuntokäyttöön. Itse päärakennukselle ei kuitenkaan tahtonut löytyä käyttöä. Omistaja vaihtui pariin otteeseen, kunnes Pietilä yhtiökumppaneineen osti rakennuksen huutokaupasta.
”2012 kohde oli huutokaupassa ja me voitettiin. Meitä oli neljä yrittäjää, ketkä hyvin toisemme tunnettiin. Minä, kaksi ystävää ja isä oltiin mukana alkuvaiheessa. Alettiin tekemään välttämättömimpiä korjauksia heti alkuun.”
Rahoitusta yhtiöllä ei aluksi ollut. Rakennuksen B-rapussa oli kuitenkin kuusi asuntoa, jotka edellinen omistaja oli ehtinyt saneerata pitkälle. Osakkaat saneerasivat ne omarahoitteisesti valmiiksi. Kun pankille saatiin näytettyä, että valmista syntyy, yhtiö sai rahoituksenkin liikkeelle.
”Me alkuperäiset perustajaosakkaat teimme sellaisen toimenpiteen, mitä ei ehkä kauhean usein ole Suomen historiassa tehty. Muutimme normaalin osakeyhtiön Aurinkola Oy:n taloyhtiöksi yhtiöjärjestyksen muutoksella. Samalla järjestettiin merkintäanti uusille osakkeenomistajille”
Kun mukaan saatiin lisää osakkaita, taloa lähdettiin edistämään ryhmärakentamishankkeena.
”Jokainen käytännössä otti omiin asuntoihinsa henkilökohtaisen asuntolainan, jota nostettiin sitä mukaa maksuposteina, kun saneeraus eteni. Sillä tavalla homma eteni. Osa merkitsi useampiakin asuntoja sijoitusasunnoiksi siinä vaiheessa.”
Taloyhtiössä tehtiin perinpohjainen saneeraus. A- ja C-rappuihin asennettiin vesikiertoiset lattialämmitykset, lämmöntalteenotto ja valettiin kipsilevylattiat.
”Koko lämmitysjärjestelmä meni uusiksi. Se on sillä tavalla edistyksellinen, että meillä on joka asunnossa, paitsi B-rapussa, oma lämmönjakokeskuksensa, mistä pystyy asuntokohtaisesti säätelemään sisälämpötilaa lämpötila-antureita apuna käyttäen, ja lämmitys on hyvin moderni.”
B-rapussakin on koneellinen ilmanvaihto lämmöntalteenotolla, mutta siellä on lattialämmityksen sijaan patterilämmitys. Se johtuu siitä, että aikaisempi omistaja oli ehtinyt jo uusia lämmityksen.
Monivaiheisessa ja haastavassa projektissa on auttanut se, että perustajaosakkailla on vankkaa alan osaamista. Mukana on kiinteistökehittäjää, rakennusprojektien johtamisen osaamista Suomen mittakaavassa jättiluokan työmailta sekä Suomen kärkiluokan LVIS-osaamista. Pietilällä itselläänkin on kiinteistövälittäjän osaamista sekä projektin ohella suoritettuja rakennusalan työmaapäällikön opintoja.
”Olen ekonomi ja minulla on ollut aika paljon hallinnollista ja rahoitukseen liittyvää vastuuta sekä viestintää.”
Julkisivu on suojeltu. Se asettaa omat rajoitteensa, mutta sitä ei ole nähty kuitenkaan yhtiössä ongelmana. Sisäpuolella on pystynyt remontoimaan vapaasti, ja taloyhtiön historia on pikemminkin nähty yhtiössä vahvuutena. Vanhaa on siis haluttu pikemminkin suojella itse kuin tehdä siihen muutoksia.
”Esimerkiksi parvekkeiden alkuperäiset hienot balustradikaiteet oli purettu jo 1950-luvulla ja asennettu siihen verkkoaidat, ettei sieltä kukaan pääse putoamaan.”
Aurinkolinnalaiset päättivät palauttaa parvekkeet alkuperäiseen muotoonsa. Kaiteet oli aikanaan hävitetty, mutta metsästä oli löytynyt yksi malliksi.
”Sen perusteella arkkitehdit mallinsivat, minkälainen sen täytyy nykypäivänä olla, että se täyttää turvallisuusvaatimukset. Sitten teetettiin toistasataa valtavaa betonibalusteria.”
Pietilä kiittelee muutenkin yhteistyötä Lahden rakennusvalvonnan ja Lahden kaupunginmuseon kanssa. Vaikka kompromisseja onkin jouduttu tekemään, he ovat myös ymmärtäneet ja joustaneet tarvittaessa. Esimerkkinä hän mainitsee ikkunat, joita edeltävä omistaja oli yrittänyt kunnostaa, mutta ne olivat tulleet auttamatta elinkaarensa päähän.
”Neuvoteltiin museon kanssa, minkä tyyppiset ja minkä näköiset ikkunat laitetaan, jotta ne ulkonäöllisesti noudattelevat alkuperäistä ruutujakoa.”
Koska rakennus on remontoitu täysin viime vuosikymmenellä, isot saneeraukset ovat edessä vasta kaukana tulevaisuudessa. Tehtävälistalla on seuraavaksi kattojen maalaus. Muutoin pystytään keskittymään asumiseen ja perusasioihin.
Asuntoja yhtiössä on 30 ja liiketiloja kolme. Tiloissa on vielä kehittämismahdollisuuksia palveluiden ja uusien asuintilojenkin verran, mutta käytännössä talo on valmis.
”Tämmöistä peruskunnossapitoa tietysti on, mitä muissakin taloyhtiöissä, mutta tämmöinen historiallinen rakennus tietysti vaatii vielä ehkä pikkuisen enemmän huolenpitoa.”
Palvelujen puolella yhtiön kehittäminen jatkuu. Perinteisemmän saunatilan lisäksi rakenteilla on parhaillaan suurempi tila poreammeineen, joka sopii suuremmallekin porukalle. Aurinkolinnaan on tulossa myös verstastila asukkaiden käyttöön. Talossa toimii hierojayrittäjä, jonka palvelut ovat myös asukkaiden varattavissa.
Kuntosalin laitteet ovat peräisin lopetetulta kuntosalilta, joten levypainoja lukuun ottamatta laitevalikoima on täysipainoinen. Lisäksi on muun muassa lentopallokenttää, pergola-tyyppistä grillauspaikkaa ja oma hunajatarha.
”Mediahuoneeessa pystyy katselemaan 150-tuumaiselta valkokankaalta ohjelmia tai vaikka pelailemaan pleikkarilla. Siellä on myös työpisteitä, jos haluaa rauhallisen työskentelypaikan. Sen voi varata vaikka koko päiväksi itselleen.”
Pietilä kuitenkin muistuttaa, että taloyhtiö on sillä tavalla haastava ympäristö, että ihmisillä on hyvin erilaisia toiveita, harrastuksia ja tarpeita. Palvelujen kohdalla täytyy miettiä, mitkä palvelevat laajasti kaikkia asukkaita.
Esimerkkinä kaikkia palvelevasta palvelusta Pietilä mainitsee Postin pakettiautomaatin. Etenkin korona-aikana ihmiset tilasivat paljon verkkokaupoista, mutta muutenkin pakettipalvelut kotitalossa ovat ahkerassa käytössä. Palvelu on ollut myös edullinen, sillä sen kuukausimaksu on koko talolta vain 70 euron tietämillä. Ainoa vaatimus on ollut paloturvallinen tila, mihin se sijoitetaan.
”Olen ihmetellyt, miksei niitä ole useammassa yhtiössä. Jos ajatellaan vaikka sijoitusasuntoja omistavia osakkaita, niin sehän on ehdottomasti kilpailuetu, että saat läheltä ne paketit.”
Viime vuodesta alkaen Posti ei kuitenkaan ole enää ottanut uusia taloyhtiöasiakkaita, vaan se keskittyy parantamaan julkisten pakettiautomaattiensa ja olemassa olevien taloyhtiöasiakkaidensa palvelua.
Yhteisöllisyys näkyy siinäkin, että monet osakkaat tarjoavat yhtiön osakkaille ja asukkaille palveluja ilman varsinaisia bisnestavoitteita. Pietilä itse omistaa yhtiöstä yksiön, jota voi vuokrata esimerkiksi vierailleen yösijaksi. Monet yhtiön asunnoista ovat kaksioita, joissa tila käy nopeasti ahtaaksi. Tätä yksiötä voi käyttää myös työpisteenä. Kannattavampaa varmasti olisi vuokrata asunto vakituiselle asukkaalle, mutta Pietilä ei ole halunnut tehdä niin.
”Meillä on osakkaita, ketkä tekevät aika paljonkin tämän taloyhtiön eteen miettimättä omia kustannuksia. Meillä on ehkä poikkeuksellisenkin aktiivisia osakkaita.”
Siinä missä lämmityslaitteisto on moderni, myös palveluita pystyy varaamaan talon varausjärjestelmästä vaikkapa mobiililaitteella tai jopa suoraan kosketusnäytöllisiltä porrasnäytöiltä kirjautumalla asunnon tietoihin. Se tuo paitsi joustavuutta myös säästöjä hallinnointikuluissa.
”Esimerkiksi taloyhtiön sauna ja mediatila ovat siellä varausjärjestelmässä, joten kenenkään ei tarvitse hallinnoida niitä. Meillä ei ole saunavuoroja, vaan kun tulet vaikkapa lenkiltä ja keksit että nyt tekisi mieli käydä saunassa, sen voi varata siitä vaan saman tien ja mennä saunomaan.”
Järjestyssääntöjä Aurinkolinnassa ei ole laadittu lainkaan. Kyseessä ei ole kuitenkaan mikään varsinainen periaate. Sääntöjä laaditaan kyllä tarpeen tullen, mutta niille ei ole ollut toistaiseksi tarvetta.
Pietilä arvelee, että syynä on taloyhtiön yhteisöllisyys, joka on lähtenyt kehittymään jo rakennusvaiheessa.
”Varsinkin ne alkuperäiset osakkaat, ketkä asuvat täällä tänäkin päivänä, ovat edelleen tosi aktiivisia.”
Pietilä toteaa, että kun yhteisöllisyys toimii tarpeeksi hyvin, uskaltaa mennä suoraan keskustelemaan naapurin kanssa eikä tarvitse laittaa valitusta taloyhtiön hallitukselle ja antaa varoitusta toiselle asukkaalle.
”On valitettavaa, että se aika usein menee juuri niin, että hallituksen kautta tai isännöitsijän kautta sitten valitetaan ja joku saa varoituksen.”
Pietilä uskookin, että asukkaat ovat onnellisempia, kun asumisessa on joustoa.
”Säännöissä on se varjopuoli, että kun joku asia on siellä säännöissä, niin siitä ei oikein voi joustaa. Tulee hankalia tilanteita, jos ei joustoa löydy.”
Viestintä on toinen yhteisöllisyyttä rakentava ja ylläpitävä keino. Aurinkolinnalla on useita kertoja vuodessa lähetettävä uutiskirje, jossa on varsinkin virallisemmat asiat mutta myös epävirallisia asioita. Uutiskirjeen avulla voi myös osallistaa asukkaita esimerkiksi kyselyillä ja äänestyksillä.
Lisäksi on useita epävirallisempia ja matalamman kynnyksen kanavia, kuten Facebook-ryhmä.
”Sinne voi laittaa hyvin pieniäkin juttuja, tyyliin että meiltä jäi lasten synttäreitä kakkua ylimääräiseksi, se on nyt tuolla alakerran jääkaapissa, hakekaa kuka haluaa. Meillä on jääkaappi sitä varten.”
Lisäksi aurinkolinnalaisilla on erilaisia WhatsApp-ryhmiä, mitkä on muodostuneet jonkin tietyn asian ympärille, esimerkiksi pyöräilyn harrastajille.
Yhtiön sisäisen viestinnän lisäksi Aurinkolinna viestii harvinaisen paljon myös ulospäin. Kotisivuilla on tietoa yhtiöstä, sen historiasta ja palveluista. Lisäksi on vielä julkinen Facebook-sivu, jossa kerrotaan yhtiön tapahtumista. Se toimii myös tehokkaana markkinointikanavana.
”Kun meillä myös aina välillä vapautuu esimerkiksi joku vuokra-asunto, voimme laittaa siitä ensimmäisenä tietoa seuraajillemme. Saattaa olla, että saman tien sieltä löytyy jo joku, joka on odottanut asunnon vapautumista.”
Aurinkolinnan palvelutarjonta on poikkeuksellinen, eikä sitä voi toki sellaisenaan siirtää esimerkiksi kantakaupungin yhtiöön tai lähiössä sijaitsevaan 1970-luvun betonikerrostaloon.
Monesti taloyhtiöiden palvelujen ideana on kompensoida rajallista tilaa. Esimerkiksi taloyhtiösaunan vuoksi joka asunnossa ei tarvitse olla omaa saunaa.
Parhaiten tämä kirkastui, kun kävimme Aurinkolinnan rakenteilla olevassa verstaassa, josta voi myös lainata työkaluja. Pietilä kertoi ajatuksena olevan, että jokaisen ei silloin tarvitse välttämättä ostaa kaikkia työkaluja omaksi.
Monissa rivitaloyhtiössä taloyhtiöllä on usein lainattavia ruohonleikkureita ja oksasilppureita.
Mutta monella pyörii nurkissa myös vajaakäytöllä olevaa iskuporakonetta tai vuosien takaista tapetointiprojektia varten hankittuja tarvikkeita. Entä jos nämä olisivatkin lainattavissa talon puolesta?