Asunnon arvo ylös ja vastikkeet alas

Maalämpöpumppu on aina kannattava investointi. Urakkajonoon kannattaa nyt suunnata, sillä toimitusajat kutistuvat.

Maalämpö on nyt kaikkien huulilla. Kerrostaloissa korvataan kaukolämpöä maalämmöllä, ja niin Ikeoissa kuin ostoskeskuksissakin vannotaan nykyään usein maalämmön nimeen. Eniten sitä rakennetaan pientaloihin, sekä uusiin että vanhoihinkin, jossa se korvaa usein esimerkiksi öljykattilan.

Eikä se ihme ole. Maalämpöpumppu käyttää aurinkoenergiaa, on varma lämmönlähde ja sen käyttökustannukset ovat pienet. Järjestelmä ottaa varastoituneen lämpöenergian talteen maaperän pintakerroksista tai vesistöistä. Yleensä lämpökaivo on porattu kallioon, tai vaihtoehtoisesti lämpöä voidaan kerätä myös metrin syvyyteen asennetulla vaakaputkistolla. Vesistöjen läheisyydessä keruuputkisto voidaan ankkuroida vesistön pohjaan.

Kesällä aurinkolämpö varastoituu maaperään, mutta talvella auringon lämmittävä vaikutus on Suomessa vähäistä. Silloin turvaudutaan varastoituneeseen aurinkolämpöön.

Suunnitelmassa on vuoteen 2030 mennessä asentaa Euroopan alueelle 60 miljoonaa lämpöpumppua. Niitä on nyt 20 miljoonaa.

Maalämpöurakoihin on ollut jo tovin hyvin pitkät jonot eikä urakoitsijoita ole hevillä löytynyt. Porauskapasiteetti ei ole riittänyt, ja komponenteista on ollut pulaa. Tilanne on kuitenkin nyt selvästi helpompi, sanoo Suomen lämpöpumppuyhdistys SULPU Ry:n toiminnanjohtaja Jussi Hirvonen.

– Esimerkiksi Turun seudulla poraukset saattaa saada 3–4 kuukaudessa. Ei olla enää siinä tilanteessa, että pitää odottaa vuosi.

Tuotantokapasiteettia on tullut lisää niin pumpuille kuin porauksillekin. Markkinakasvukaan ei ole samaa suuruusluokkaa kuin viime vuonna.

– Tarjousta kannattaa kysyä ilman muuta nopeasti, jotta pääsee jonoon.

Kysyntää kuitenkin on edelleen, ja buumi on valtava myös kansainvälisesti. Hirvonen tietää sen, koska on yksi Euroopan lämpöpumppuyhdistyksen perustajista ja mukana myös maailmanlaajuisessa järjestössä.

Euroopan tilannetta voi kuvata luvuilla: energiakriisin seurauksena EU laati REPowerEU suunnitelman, jonka avulla on tarkoitus päästä irti fossiilisista energianlähteistä ja saada Venäjä eroon Euroopasta.

– Tähän liittyvät olennaisesti myös lämpöpumput. Suunnitelmassa on vuoteen 2030 mennessä asentaa Euroopan alueelle 60 miljoonaa lämpöpumppua. Niitä on nyt 20 miljoonaa.

IEA eli International Energy Agency on laskenut, että vuoteen 2050 mennessä maailmassa pitäisi olla 1,8 miljardia pumppua, jotta selviäisimme ilmastonmuutoksesta jollakin tavalla, sanoo Hirvonen.

– Mukana laskelmissa ovat kaikentyyppiset pumput ja talot. Pumppuja myydään Suomessa jo noin miljardilla vuodessa, ja siitä noin kolmasosa on maalämpöprojekteja.

Mikään upouusi juttu maalämpö ei toki ole. Kerrostalojen maalämpömarkkinat käynnistyivät noin 10 vuotta sitten, kertoo Hirvonen. Kyse ei kuitenkaan tuolloin ollut vielä niinkään lämmittämisestä, vaan poistoilmasta.

Valtaosa rakennuskannastamme on ennen 2000-luvun alkua rakennettua, ja niissä ilmanvaihtojärjestelmä ajaa poistoilman suoraan käsittelemättömänä katon kautta ulos.

– Ilma pitää vaihtaa kerran kahdessa tunnissa, jolloin kerrostalollinen lämmintä ilmaa ajetaan katolle. Se on energian tuhlausta. Mutta kun sinne laitetaan poistoilmalämpöpumppu, poistoilmasta saadaan energia talteen käyttöveden ja talon lämmitykseen.

Jutun juju on se, että pumppu on sama kuin mitä maalämpö käyttää. Porareikien sijaan pumppu asennetaan katolle.

– Moni yhtiö alkoi miettiä, voisiko lopunkin kaukolämmöstä korvata maalämmöllä. Moni toteuttaa urakan niin, että samalla hoidetaan sekä poistoilma että pumppu, joka ottaa lämmön porarei’istä.

Kaikkiin maalämpöpumpun hankkiviin taloyhtiöihin ei toki tarvitse laittaa poistoilmapumppua. Talo voi olla niin tuore, että lämmön talteenotto on jo rakentaessa hoidettu kuntoon. Tai sitten talo on liian matala siihen, että poistoilman voisi rakentaa järkevästi. Alle kolmen kerroksen taloihin poistoilmalämpöpumppujärjestelmä ei ole yleensä kannattava, Hirvonen sanoo.

– Mitä korkeampi rakennus, sen kannattavampi poistolämpöpumppu on.

Maalämpöpumpuilla säästetään 40–50 prosenttia verrattuna kaukolämpöön. Usein kaukolämmöstä luovutaan kokonaan ja vaihdetaan täysin maalämpöön. Kaukolämpöputket tulpataan ja pumppu asennetaan tilalle.

– Tietysti lämpöpumpun kannattavuus ja houkuttelevuus ovat kiinni korvattavan energian hinnasta. Usein se on kaukolämpö, joskus myös öljy. Molemmat ovat kiitettävästi kallistuneet, ja siksi myös kannattavuus on parantunut.

Kymmenen vuoden aikana lämpöpumput ovat pitäneet hintansa likimain samalla tasolla, mutta niiden kannattavuus on kasvanut, sanoo Hirvonen.

– Kannattavuutta lisää paitsi korvattavan energian hinta, mutta myös se, että pumppujärjestelmät ovat tehokkaampia kuin 10 vuotta sitten asennetut.

Samalla rahalla saa nykyään enemmän tavaraa. Hirvonen vertaa tietokoneeseen.

– Kun hankin uuden tietokoneen, maksan siitä 1 500 euroa. Hinta on siis aina sama, mutta nykyään saan sillä parempaa tavaraa kuin ennen.

Jussi Hirvonen.

Pumpun hinta on oikeastaan melko pieni osa kokonaisuutta. Hirvonen arvioi, että pumppu maksaa 20–30 prosenttia kustannuksista, ja loppuosa koostuu suunnittelusta, asentamisesta, porauksesta ja jälkihoidosta.

Maalämpöön investointi näkyy osakkeen arvossa välittömästi, sanoo Hirvonen.

– Ja luultavasti enemmän kuin mikä investoinnin määrä on. Aika monessa tapauksessa investoinnin lainan hoitokulut ovat pienemmät kuin säästö. Se tarkoittaa, että monessa taloyhtiössä on projektin toteuttamisen jälkeen voitu laskea yhtiövastiketta.

Maalämpöön siirtymiseen on toki myös muita syitä. Ihmiset kokevat sen ympäristöystävälliseksi. Lisäksi nyt halutaan riippumattomuutta.

– Riippumattomuus energian hintojen vaihtelusta kasvaa merkittävästi. Sillä on aito merkitys, mutta lisäksi riippumattomuus on psyykkisesti tärkeä asia ihmisille.

Riippumattomuuden ja turvan halu näkyi pumppubisneksessä myös Venäjän hyökättyä Ukrainaan.

– Helmikuun 24. päivästä kaksi viikkoa eteenpäin, niin lämpöpumppujen tarjouspyynnöt olivat tuplaantuneet, sanoo Hirvonen.

Poistoilma- ja maalämpöprojekteja on tehty Suomeen nyt 4 000–5 000 kappaletta, ja tänä vuonna tehdään tuhat lisää. Taloyhtiöitä, joissa on lämpöä talteenottamaton ilmanvaihto, on noin 38 000. Kaukölämmön hinnan laskemisesta ei näy merkkejä, pikemminkin päin vastoin, sanoo Hirvonen. Kulutus ei enää kasva, koska energiansäästötoimenpiteitä tehdään, eikä kaukolämpöön liity enää suuria määriä uusia taloyhtiöitä, sillä ne panostavat jo rakennusvaiheessa usein maalämpöön.

– Näyttää siis siltä, että poistoilmashow kasvaa, ja sen yhteydessä maalämpöjärjestelmiä tulee lisää ja lisää.