Onko yhtiössänne palovaroittimet jo taloyhtiön vastuulla? Miten vastuusta on huolehdittu?
Teksti Joni Nikkola Kuvat ShutterStock, OTKES, Keski-Suomen Pelastuslaitos
Palovaroitin on ollut pakollinen jokaisessa asunnossa jo lähes 20 vuotta. 1.2.2009 jälkeen rakennusluvan saaneilla asuinrakennuksilla tulee olla sähköverkkoon kytketyt palovaroittimet, jotka on lisäksi akku- tai paristovarmennettu sähkökatkosten varalle. Vuoden 2010 alussa tuli voimaan asetus, joka määrää, että palovaroittimia on oltava jokaisessa kerroksessa vähintään yksi jokaista alkavaa 60 neliömetriä kohden. Yli 60 neliömetrin asunnossa tulee siis olla vähintään kaksi palovaroitinta. Pelastusalan keskusliitto myös suosittelee, että kaikissa makuuhuoneissa ja eteisessä on erilliset varoittimet. Auloissa ja rapuissa tulee lisäksi olla palovaroittimet.
On kiistatonta, että palovaroittimilla en merkittävä vaikutus palokuolemien ehkäisyssä ja omaisuuden suojelussa. Kuitenkin vain noin kuudessa taloudessa kymmenestä on palovaroitin.
Synkkiä tilastoja
Suomen pelastusalan keskusliiton (SPEK) keräämien tietojen perusteella jopa 50 prosentissa vuosina 2016–2020 tapahtuneista huoneistopaloista asunnossa ei ole ollut palovaroitinta tai se ei ollut toimintakunnossa. Taloyhtiöiden asunnoissa oli tuolloin lähes 8 300 tulipaloa. Kuolemaan johtaneissa tulipaloissa noin 63 prosenttia asunnoista oli ilman palovaroittimia tai ne eivät olleet toimintakunnossa (huoneistopalot 2009–2018, joissa palovaroittimen status ja toiminta oli tiedossa).
Tilanne on erityisen huono vuokra-asunnoissa. SPEKin yhdessä Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen ARAn kanssa tekemässä tutkimuksessa ilmeni, että 70 prosentissa vuokra-asunnoista oli jokin puute palovaroittimissa. Niitä ei ole riittävästi, ne eivät toimi, ne ovat liian vanhoja tai ne on väärin asennettu.

Kuinka monta palovaroitinta asunnossa / kiinteistössä tulisi olla?
Lain minimivaatimus on yksi palovaroitin jokaista 60 neliömetriä kohti jokaisessa kerroksessa. Palovaroittimien määrässä ja sijoittamisessa tulee ottaa huomioon myös suojattavan tilan muoto ja erityistä syttymisvaaraa aiheuttavat seikat. Pelkän neliömäärän perusteella tehtävä asennus ei siis välttämättä anna riittävää turvaa kaikissa huoneistoratkaisuissa.
Suomen pelastusalan keskusjärjestö suosittelee, että palovaroitin tulisi asentaa jokaiseen makuuhuoneeseen, poistumisreitille eli eteistilaan ja olohuoneeseen, koska siellä on usein sähkölaitteita. Lisäksi se tulisi asentaa asunnon ulkopuolella kaikkiin kerroksiin portaikon läheisyyteen.
Kenellä vastuu?
Nykylainsäädännön ja sen tulkinnan mukaan asunnon palovaroittimen hankinnasta, kiinnittämisestä ja toimintakunnosta vastaa huoneiston asukas tai haltija. Poikkeuksen tekevät sähköverkkoon kytketyt palovaroittimet, joista vastaa taloyhtiö. Taloyhtiö vastaa tällöin myös varoittimien tarkistuksista ja niissä olevien varaparistojen kunnosta. Yleisissä tiloissa saattaa kuitenkin olla esimerkiksi linjasaneerauksen yhteydessä sähköverkkoon liitetyt varoittimet mutta asuinhuoneistoissa kustannus- ja vaivannäkösyistä ei. Vastuu on tällöin asukkaalla.
Ei ole kuitenkaan itsestään selvää, että kaikki pystyvät kantamaan vastuun eli huolehtimaan varoittimen toiminnasta. He eivät välttämättä edes tiedä säännöllisen pattereiden tarkastuksen tai vaihdoin tarpeellisuudesta tai asia ei kiinnosta heitä – jos huoneistoissa on varoittimia ollenkaan. Pelkkä paristojen säännöllinen vaihtaminenkaan ei loputtomiin riitä, sillä myös palovaroittimien tunnistimilla on rajallinen käyttöikä.
Taloyhtiön vastuulle?
Sähköverkkoon kytketyt palovaroittimet ovat siis pääosin taloyhtiön vastuulla mutta paristokäyttöiset eivät. Tällainen vastuun jakaminen ei ole hyvä asia. Pitäisi olla vain yksi vastuunkantaja.
Tätä on esitetty monesta suunnasta. Muun muassa Isännöintiliitto on esittänyt, että vastuu palovaroittimien, myös siis paristokäyttöisten hankinnasta ja kunnossapidosta pitäisi säätää taloyhtiölle. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEKin yhteistyössä LähiTapiolan, Isännöintiliiton ja Kiinteistöliiton kanssa perustaman Paloturvallinen taloyhtiö -sivuston tärkein suositus on, että taloyhtiöissä otetaan keskitetysti vastuu palovaroittimien toiminnasta.
Useissa taloyhtiöissä tätä kuitenkin vieroksutaan. Syinä ovat vastuunkannon riskit, vaiva, kustannukset tai muutosten vastustaminen muuten vain.

Palovaroittimen paristo tulee vaihtaa säännöllisesti ja testata varoittimen toiminta – myös jatkuvaan verkkovirtaan liitettyjen varoittimen varavirtaparisto. Jos palo saa alkunsa esimerkiksi oikosulusta, saattavat sähköt katketa ennenaikaisesti ja hälytys on enää pelkän pariston varassa. Itse laitteellakin on rajallinen käyttöikä, jonka umpeutuminen tulisi huomioida ajoissa.

Taloyhtiön tulisi muistuttaa säännöllisesti palovaroittimien toiminnan tarkistamisesta
Yhtenä, sangen erikoisena syynä on myös vaikutukset hoitovastikkeeseen ja sitä kautta jopa asuntojen myyntiin. Kallis hoitovastike voi vaikeuttaa asuntojen myyntiä ja jopa laskea niiden arvoa. Tämä korostuu, jos hoitovastikkeeseen kohdistuu muutenkin korotuspaineita esimerkiksi kallistuneen sähkön osalta. Yhtenä ratkaisuna taloyhtiö voisi valvoa, että huoneistoissa on toimivat palovaroittimet ja huolehtia säännöllisesti niiden toiminnasta, ja tämä laskutettaisiin huoneiston haltijalta erillismaksuna.
Joka tapauksessa taloyhtiön olisi hyvä ottaa paloturvallisuusasioissa aktiivisempi rooli muistuttamalla säännöllisesti palovaroittimien toiminnan tarkistamisesta sekä tarvittaessa antaa ohjeita ja apua sitä tarvitseville. Yksi tapa huolehtia paloturvallisuudesta on jakaa paloturvallisuusinfoa tai järjestää jopa alkusammutuskoulutusta.
Nämä kulut ja vaiva ovat joka tapauksessa vain murusia verrattuna siihen, millaiset vahingot toimivilla palovaroittimilla voidaan välttää – ihmishengen hinnasta puhumattakaan.
Sijoituksessa huomioitavaa
Palovaroittimen on oltava katossa vähintään 500 mm etäisyydellä seinästä. Jos se on nurkassa, niin etäisyyden tulee olla vähintään 500 mm molemmista seinistä. Sen lisäksi etäisyyden tuloilmaventtiilistä on oltava vähintään metri.
Tulipalotilanteessa seinän ja katon muodostamaan nurkkaukseen jää yleensä kolmion muotoinen raittiin ilman vyöhyke. Sinne sijoitettu palovaroitin ei toimi palon alkuvaiheessa. Tuloilmaventtiilistä tuleva pöly ja pienhiukkaset saattavat myös tukkia varoittimen herkän anturin. Sieltä tuleva raitis ilma voi taas tuulettaa savua poispäin varoittimesta.