1950-luvun pikkukoteja kierrätysteemalla

Oululainen Kati Valjus vannoo 1950-luvun asuntojen nimeen. Hän kannattaa lisäarvon tuottamista sekä omistamissaan vuokra-asunnoissa että taloyhtiömaailmassa. Aina esimerkiksi asumisviihtyvyyden parantaminen ei edes maksa mitään tai tuottaa pian säästöjä.

Oululainen Kati Valjus on sijoittanut vuodesta 2017 asti asuntoihin miehensä kanssa. Sitä ennen Valjuksella itsellään oli ollut pari uudiskohdetta. He ostavat 1950-luvun kaksioita ja yksiöitä läheltä Oulun keskustaa. Lähtökohtaisesti kaikki asunnot menevät vuokralle, mutta sitä ennen ne modernisoidaan ja laitetaan kuntoon aikakauden henkeä kunnioittaen. Remontoinnissa he käyttävät mahdollisimman pitkälle kierrätysmateriaaleja.

Aluksi pariskunnalla oli tarkoitus kerätä yhdellä tai kahdella sijoitusasunnolla lisätienestiä eläkepäivien varalle. Asuntosijoittamista aloittaessaan molemmat olivat melko pienituloisia yrittäjiä. He kuitenkin innostuivat sijoittamisesta ja remontoinnista, ja siitä on tullut jo viidessä vuodessa perheeseen kolmas tulonlähde.

Miten taloyhtiö vaikuttaa sijoituskohteen valintaan?

Tietenkin lähtökohtaisesti jo sen kautta, että sijoittamme 1950-luvun kohteisiin. Oulua on rakennettu silloin, joten meidän näkökulmastamme sen ajan talot sijaitsevat parhailla alueilla. Jokisuistossa, tuossa lähellä keskustaa. Nykyään tutka on tarkentunut jo tiettyihin yhtiöihin. 1950-luvun yhtiöissä yleensä on jo lähtökohtaisesti kaikki suuret remontit tehty.

Me tykätään sen aikakauden talojen tyylistä. Kun meillä on tämä kierrätysteema, sen ajan taloissa on käytetty vielä sellaisia materiaaleja, jotka edelleen 70 vuoden jälkeen ovat hyvin kunnostettavissa ja käytettävissä. Ja kun teemme remontteja 1950-luvun tyyliin, ne eivät vanhene sillä tavalla, että tarvitsisi olla 10 vuoden päästä uusimassa esimerkiksi keittiötä.

Ostatte huonokuntoisia asuntoja ja remontoitte niitä. Mikä sai päätymään tähän ratkaisuun?

Meillä molemmilla oli aloittaessamme taitoa ja intoa. Olimme tehneet siihen asti remonttia lähinnä omassa talossa. Mutta koska olimme pienituloisia yrittäjiä, saimme ensimmäiselle sijoitusasunnolle hyvin maltillisen lainalupauksen.

Lähdettiin kokeilemaan, jos käytettäisiin kierrätettyä, ja omalla työllä kompensoitaisiin sitä, ettei remonttiin ollut paljon rahaa käytettävissä. Haettiin omakotitalon keittiö ja kaksiosta tammiparketti, joka asennettiin yksiöön. Kokeiltiin, miten edullisesti mutta kivasti pystyy remontoimaan. Siitä sitten innostuttiin ja jatkettiin sillä.

Huomasimme, että remontointi on oikeasti tosi mukavaa ja palkitsevaa. Olemme siinä jo aika hyviä, ja se on vastapainoa tälle tietotyölle, mitä me työksemme teemme. Varsinkin, kun näistä vanhemmista kohteista on saanut heti kassavirtaa, se on motivoinut tässä matkan varrella. Kun saa remontin valmiiksi, siitä saa heti palkkaa.

Miten pitkälle remontoitte itse?

Nyt on urakoitsija tekemässä lattiatyötä. Puulattian hiominen ja lakkaus ilman muuta teetetään ammattilaisella, ja märkätilat tietenkin, ja putket ja sähköt. Muuten me tehdään itse.

Millainen kaupunki Oulu on asuntosijoittajan näkökulmasta?

Oikein kiva siinä mielessä, että se ei ole mikään valtava muuttovoittokaupunki mutta ei myöskään muuttotappiokaupunki. Täällä on yliopisto ja paljon muitakin oppilaitoksia, yliopistosairaala ja vanhana IT-kaupunkina paljon IT-yrityksiä ja työvoimaa.

Nykypäivänä ihmiset haluavat asua tietyillä alueilla. Sitä täytyy koko ajan vähän haistella, mitä ne kehittyvät alueet ovat ja mitkä eivät ehkä ole niin haluttuja tulevaisuudessa. Täytyy seurata myös kaupungin kehitystä. Nyt on puhuttu esimerkiksi yliopiston muutosta keskustaan, joka tulisi varmasti vaikuttamaan kaupungin vuokramarkkinaan.

Mitkä alueet Oulussa ovat nyt trendaavia?

Olen ehkä vähän puolueellinen, kun tuota Tuiraa kovasti mainostan. Joku sanoo, että Tuira on huonomaineinen; joku taas, että Tuira on Oulun paras. Se riippuu siitäkin, missä kohtaa Tuiraa ollaan ja jopa siitä, missä yhtiössä ja missä kortteleissa liikutaan. Tuiraan on rakennettu nyt paljon uutta. Uudisrakentaminen kohottaa myös vanhojen yhtiöiden arvostusta ja tuo uusia asukkaita ja uusia palveluja. Vaikka asuu kerrostalossa, nykypäivän kaupunkilainen haluaa kuitenkin, että on kivat ulkoilumaastot ja muuta. Onhan tuo meidän jokisuisto ainutlaatuinen maisema.

Miten aktiivisia olette taloyhtiöiden toiminnassa?

Olen neljässä hallituksessa tällä hetkellä. Viime vuonna olin viidessä. Aika aktiivisia ollaan, vaikka tietenkään kaikki yhtiöt eivät ole kauhean aktiivisia. Jos hallituksessa tarvitaan osaamistani, olen lähtenyt.

Minkä verran kiinnitätte huomiota taloyhtiöiden tulevaisuudensuunnitelmiin?

En hirveästi, koska useinkaan ne eivät ole ajan tasalla. Kun alkaa olla kokemusta monista yhtiöistä, huomaa kuinka erilaista hallitustyöskentely voi olla eri yhtiöissä. Jossain voi olla vaikka rakennusinsinööri hallituksessa, mutta paljon on hallituksia, joissa on ihan maallikoita, ja keskustelua käydään ihan eri tasolla. Siksi en paperitasolla kiinnitä tulevaisuudensuunnitelmiin hirveästi huomiota, koska ne voivat muuttua – ja muuttuvatkin. Esimerkiksi remontit eivät kaikki välttämättä ole siellä viisivuotissuunnitelmassa. Ne täytyy itse tietää.

Millä tavoin kokemattomia hallitusjäseniä voisi tukea taloyhtiön hallinnossa?

Luulen, että sen kanssa aika monet kamppailevat. Välttämättä ei edes tiedosteta, että pitäisi olla jotain ulkopuolista konsultaatiota. Nyt kun isännöintiyrityksetkin ovat yhä isompia, voisiko siellä olla vaikka tekninen isännöitsijä, jonka kanssa hallitus voisi käydä läpi sitä taloyhtiön tulevaisuutta?

Maallikko olen itsekin, mutta luulen että moni maallikkohallituksista kuvittelee, että asiat ovat ihan reilassa ja keskitytään niihin aidanmaalaustalkoisiin. Ihminen muuttaa kerrostaloon yleensä juuri siksi, että hän ei halua miettiä kunnossapitoasioita. Pitäisi kuitenkin olla jonkinlainen ymmärrys myös isosta kuvasta.

Silti tarvitaan myös niitä ihmisiä, jotka vievät asumista ja asumismukavuutta eteenpäin. Mutta mistä saadaan tietämystä siihen laajempaan kiinteistön kunnossapitoon, jos ei edes nähdä ongelmaa?

Mitä ohjeita antaisit taloyhtiön hallituksille?

Olkaa aktiivisia. Meillä esimerkiksi yhden isohkon yhtiön hallituksessa päätettiin, että kokoonnumme joka kuukauden ensimmäinen torstai. Näin etenevät myös ne niin sanotusti pienemmät asiat, jotka joutuvat usein siirtymään akuuttien “tulipalojen” tieltä. Kuitenkin ne pienemmätkin asiat ovat usein tärkeitä juuri asukkaiden kannalta.

Olen sellainen lisäarvon puolestapuhuja meidän remonteissakin, mutta lisäarvoa ei voi väheksyä myöskään yhtiötasolla. Se muodostuu niistä pienistä asioista, joilla vaikkapa asumismukavuus tai naapuriyhteisöllisyys paranee. Pyörätelineet on yksi hyvä esimerkki. Runkolukittavat pyörätelineet tukevat asukkaiden ekologista elämäntapaa. Jos niitä ei ole, ihmiset eivät hommaa pyöriä ja tulee pyörävarkauksia ja pahaa mieltä.

Toisena esimerkkinä voi ottaa vaikka kierrätysjäteaseman suunnittelun. Mahdollistaako se kierrättämisen vai onko siellä esimerkiksi aina muoviastia täynnä? Tai vaikka yhteisten tilojen käyttö – voiko siellä olla vaikka kuntoiluhuonetta tai kierrätyspistettä. Entä millainen on valaistus?

Ihmiset eivät ehkä ajattele näitä asioita, mutta sitten kun ne ovat kunnossa, on paljon mukavampaa olla ja toimia. Kaikkihan ei aiheuta edes rahanmenoa. Ne voivat sekä säästää rahaa että parantaa asumismukavuutta.

Se on tärkein viestini: miettiä, mitä asioita voitaisiin tehdä paremmin kuin aikaisemmin tai toisin kuin on ehkä totuttu tekemään.